Asuntosijoittaminen alaikäisen päämiehen edun ja holhoustoimilain lupamenettelyn näkökulmasta

Abstract

Holhoustoimesta annetun lain (442/1999) 34.1 §:n 10) –kohdan mukaan edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa ostaa päämiehelle asuntoa asunto-osakeyhtiöstä. Holhousviranomainen voi myöntää oikeustoimelle luvan, mikäli aiottu oikeustoimi on päämiehen edun mukainen. Tutkimuksessa selvitetään, miten alaikäisen päämiehen etua tulkitaan sijoitusasunnon hankintaan liittyvässä holhousviranomaisen lupamenettelyssä. Lisäksi selvitetään, miten alaikäisen päämiehen perusoikeuksien toteutumista tulee arvioida hänen varojensa sijoittamisen näkökulmasta silloin, kun sijoituskohteena on asunto-osake. Tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan tilanteita, joissa lapsen lakimääräisen edunvalvojan aikeena on ostaa lapsen varoilla sijoitusasunto tarkoituksenaan saada lapsen varoille tuottoa asuntoa vuokraamalla.

Tutkimusmenetelmänä on hyödynnetty lainoppia. Tutkimusaiheeseen liittyvän oikeuskäytännön niukkuuden vuoksi tutkimuksessa on lisäksi hyödynnetty empiirisenä aineistona holhousviranomaiselta saatua materiaalia. Empiirisen aineiston avulla on paikannettu sääntelyn asettamia haasteita ja ongelmakohtia. Tutkimusaihetta on lähestytty kriittisesti tarkastelemalla sitä lapsen edun ja lapselle kuuluvien perusoikeuksien näkökulmasta. Tutkimuksessa on selvitetty edunvalvonnan vaikutuksia alaikäisen päämiehen itsemääräämisoikeuteen ja omaisuuden suojaan, sekä pohdittu alaikäisen päämiehen oikeusturvaan liittyviä kysymyksiä.

Tutkimuksessa on havaittu, että päämiehen varojen sijoittamista koskeva holhoustoimilain sääntely on väljää, mikä mahdollistaa sijoitusasunnon hankintaa koskevan lupa-asian ratkaisemisen päämiehen edun kannalta optimaalisimmalla tavalla yksittäisessä ratkaisutilanteessa. Väljä sääntely jättää kuitenkin viranomaiselle paljon harkintavaltaa. Empiirisen aineiston perusteella on havaittu, että päätöksentekijöillä on asiasta osittain eriäviä näkemyksiä. Lupamenettelyn tarkoituksena on suojata päämiestä riskipitoisilta ja haitallisilta oikeustoimilta, mutta asuntosijoittamisen luonteesta johtuen sijoittamisen riskejä ei voida täysin sulkea pois, sillä asunto-osakkeesta aiheutuu päämiehelle juoksevia kustannuksia. Tutkimuksessa on osoitettu, että holhoustoimilain sääntely ja siihen perustuvat käytännöt eivät välttämättä turvaa riittävällä tavalla lapsen edun toteutumista, sillä alaikäisen päämiehen nimissä harjoitettavaan asuntosijoittamiseen liittyy merkittäviä riskejä juuri siitä syystä, että päämies on lapsi.