Alakoulun rehtoreiden näkemyksiä kuvataiteesta oppiaineena
Braun, Jonna (2022)
Braun, Jonna
Lapin yliopisto
2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052538798
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022052538798
Tiivistelmä
Tutkimuksen tehtävänä on selvittää, millaisia näkemyksiä alakoulun rehtoreilla on kuvataiteen oppiaineesta. Rehtoreilla on korkea asema kouluorganisaation toimimisessa ja pedagogisten päätösten teossa. Tutkimuksella pyrin selvittämään rehtoreiden näkemyksiä kuvataiteen oppiaineen tilanteesta yleisesti Suomessa, taide- ja taitoaineissa sekä heidän omissa alakouluissa. Lisäksi kiinnitän tutkimuksessa huomiota rehtoreiden näkemyksiin kuvataiteen tavoitteista perusopetuksen opetussuunnitelman valossa. Tutkimuksessa rehtorit kertovat myös näkemyksiään oppiaineen merkityksestä alakouluikäisen oppimiseen ja kehitykseen, sekä kuinka kuvataiteen opetus käytännössä toteutuu heidän johtamissaan alakouluissa.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja lähestymistavaltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Pohdin myös oman hermeneuttisen kehän muodostumista tutkimuksen aikana. Aineistonkeruumenetelmänä käytin kyselyä, mikä koostui strukturoiduista ja puolistrukturoiduista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 20 alakoulun rehtoria 13 eri maakunnasta ympäri Suomea. Lähetin kyselypyynnöt sattumanvaraisesti sähköpostilla. Tutkimuksen aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksesta selvisi hyvin kattavasti niin vaihtelevia kuin yhtenäisiäkin näkemyksiä kuvataiteen oppiaineesta. Rehtoreiden näkemysten mukaan kuvataiteen oppiaineen tilanne koko Suomessa on huono tai ainakin heikentynyt vuosien aikana. Osa rehtoreista koki, että päättäjien arvostus oppiainetta kohtaan on laskenut. Rehtorit eivät ole myöskään tyytyväisiä nykyiseen opetussuunnitelmaan kuvataiteen osalta. Kuvataiteen yleisesti heikosta asemasta poiketen suurin osa rehtoreista arvioi oppiaineen tilanteen ja opetuksen toteutumisen kuitenkin hyväksi omissa kouluissaan. Oppiaineen merkityksestä oppilaan kasvuun ja oppimiseen he kertoivat muun muassa havainnoinnin, tunne- ja itseilmaisun, kuvallisen tuottamisen sekä oppiaine integroinnin. Heidän näkemysten mukaan kuvataiteen oppiaineen asemaan vaikuttavat merkittävästi opettaja, koulu ja yhteiskunta.
Tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus ja lähestymistavaltaan fenomenologis-hermeneuttinen. Pohdin myös oman hermeneuttisen kehän muodostumista tutkimuksen aikana. Aineistonkeruumenetelmänä käytin kyselyä, mikä koostui strukturoiduista ja puolistrukturoiduista kysymyksistä. Kyselyyn vastasi yhteensä 20 alakoulun rehtoria 13 eri maakunnasta ympäri Suomea. Lähetin kyselypyynnöt sattumanvaraisesti sähköpostilla. Tutkimuksen aineiston analyysimenetelmänä käytin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.
Tutkimuksesta selvisi hyvin kattavasti niin vaihtelevia kuin yhtenäisiäkin näkemyksiä kuvataiteen oppiaineesta. Rehtoreiden näkemysten mukaan kuvataiteen oppiaineen tilanne koko Suomessa on huono tai ainakin heikentynyt vuosien aikana. Osa rehtoreista koki, että päättäjien arvostus oppiainetta kohtaan on laskenut. Rehtorit eivät ole myöskään tyytyväisiä nykyiseen opetussuunnitelmaan kuvataiteen osalta. Kuvataiteen yleisesti heikosta asemasta poiketen suurin osa rehtoreista arvioi oppiaineen tilanteen ja opetuksen toteutumisen kuitenkin hyväksi omissa kouluissaan. Oppiaineen merkityksestä oppilaan kasvuun ja oppimiseen he kertoivat muun muassa havainnoinnin, tunne- ja itseilmaisun, kuvallisen tuottamisen sekä oppiaine integroinnin. Heidän näkemysten mukaan kuvataiteen oppiaineen asemaan vaikuttavat merkittävästi opettaja, koulu ja yhteiskunta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4121]