Lapsiperheiden parissa työskentelevien ammattilaisten työn kuormittavuus koronapandemian aikana
Majuri, Minttu (2022)
Majuri, Minttu
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743922
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022060743922
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella sosiaalialan työn kuormittavuudessa tapahtuneita muutoksia koronapandemian aikana. Tutkimuksen kohdejoukkona on lapsiperheiden parissa työskentelevät perhesosiaalityön ja lastensuojelun ammattilaiset. Tutkimus on ajankohtainen kuvaus globaalin kriisin tuomista muutoksia jo entuudestaan kuormittuneeseen ammattialaan. Ensimmäisenä tutkimuskysymyksenä selvitetään millä tavoin työn kuormitus on muuttunut koronapandemian aikana. Kysymyksellä pyritään antamaan vastaus sekä työn kuormittavuuden muutokseen että työn kuvassa pandemia- aikana tapahtuneisiin muutoksiin. Toisena tutkimuskysymyksenä selvitetään niitä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet työn kuormittavuuden muutokseen. Tutkimuskysymyksiä ohjaavat hypoteesit, jotka ovat nostettu aiemmista sosiaalialan työhyvinvointia koskevista tutkimuksista.
Tutkimuksen viitekehys on rakennettu kaksijakoisesti: työhyvinvoinnin negatiivisten ja työhyvinvoinnin positiivisten ulottuvuuksien kautta. Työhyvinvoinnin keskeisenä käsitteenä käsitellään työn kuormituksen käsitettä sekä siihen vaikuttavia asioita. Lisäksi tutkimuksessa avataan pandemian aikaisia tutkimuksia liittyen sosiaalialan hyvinvointiin. Tutkimuksen aineistona on käytetty Panda-hankkeen määrällistä aineistoa (n=847). Aineisto on kerätty sosiaalialan ammattilaisilta vuosina 2020 ja 2021. Aineistosta on valittu 226 henkilön kohdejoukko, jotka ilmoittivat työskentelevänsä perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tutkimus on toteutettu tilastollisena tutkimuksena käyttäen menetelmäjoukkona kuvailevia tilastollisia tunnuslukuja ja tilastollisena testinä ristiintaulukointia.
Tulokset kertovat lapsiperheiden parissa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten kuormittuneen pandemia-aikana jo entisestään. Työn luonteeseen ja kuormittavuuteen on vaikuttanut etätöihin siirtyminen sekä vapaa-ajan ja työn välisten rajojen häilyminen. Työstään enemmän kuormittuneet olivat kokeneet muita enemmän huonoa johtamista ja työyhteisön heikkoa tukea. Koronan vaikutus asiakkaiden haasteisiin näyttäytyi myös ammattilaisten kuormituksessa. Vaikka pandemian aikaiset käytännöt ovat tuoneet joitain positiivisia muutoksia työssä koettuun kuormittavuuteen, ei tulosten perusteella sosiaalialan kuormittavuuden kriisi ole ratkeamassa lähiaikoina.
Tutkimuksen viitekehys on rakennettu kaksijakoisesti: työhyvinvoinnin negatiivisten ja työhyvinvoinnin positiivisten ulottuvuuksien kautta. Työhyvinvoinnin keskeisenä käsitteenä käsitellään työn kuormituksen käsitettä sekä siihen vaikuttavia asioita. Lisäksi tutkimuksessa avataan pandemian aikaisia tutkimuksia liittyen sosiaalialan hyvinvointiin. Tutkimuksen aineistona on käytetty Panda-hankkeen määrällistä aineistoa (n=847). Aineisto on kerätty sosiaalialan ammattilaisilta vuosina 2020 ja 2021. Aineistosta on valittu 226 henkilön kohdejoukko, jotka ilmoittivat työskentelevänsä perhesosiaalityössä tai lastensuojelussa. Tutkimus on toteutettu tilastollisena tutkimuksena käyttäen menetelmäjoukkona kuvailevia tilastollisia tunnuslukuja ja tilastollisena testinä ristiintaulukointia.
Tulokset kertovat lapsiperheiden parissa työskentelevien sosiaalialan ammattilaisten kuormittuneen pandemia-aikana jo entisestään. Työn luonteeseen ja kuormittavuuteen on vaikuttanut etätöihin siirtyminen sekä vapaa-ajan ja työn välisten rajojen häilyminen. Työstään enemmän kuormittuneet olivat kokeneet muita enemmän huonoa johtamista ja työyhteisön heikkoa tukea. Koronan vaikutus asiakkaiden haasteisiin näyttäytyi myös ammattilaisten kuormituksessa. Vaikka pandemian aikaiset käytännöt ovat tuoneet joitain positiivisia muutoksia työssä koettuun kuormittavuuteen, ei tulosten perusteella sosiaalialan kuormittavuuden kriisi ole ratkeamassa lähiaikoina.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4416]