6. -luokkalaisten oppilaiden kokemuksia koululiikunnasta

Abstract

Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen on viime vuosien aikana vähentynyt. Vapaa-ajan liikkumattomuuden lisäksi yhteiskunnallisissa keskusteluissa esille nousee koululiikunta ja sen aiheuttamat positiiviset sekä negatiiviset kokemukset, joista etenin negatiivisista ja huonoista kokemuksista puhutaan usein enemmän, kuin positiivisista kokemuksista. Tässä tutkimuksessa tutkin 6.-luokkalaisten oppilaiden kokemuksia koululiikunnasta. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa siitä, millaisia kokemuksia 6.- luokkalaisilla oppilailla on koululiikunnasta sekä mitkä asiat vaikuttavat oppilaiden motivaatioon liikuntatunnilla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimivat motivaatioteoriat, etenkin itsemääräämisteoria sekä tavoiteorientaatioteoria, joita käytetään paljon liikuntatutkimuksissa.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa metodologisena lähestymistapana käytin fenomenologiaa. Tutkimuksen aineisto kerättiin kirjoitelmana, jossa oppilaat kirjoittivat apukysymysten avulla omista kokemuksistaan koululiikunnasta. Tutkimuksen aineisto kerättiin Rovaniemellä yhdessä alakoulussa. Tutkimukseen osallistui koulun kaksi eri 6.- luokkaa. Aineiston analyysivaiheen toteutin teemoittelun ja fenomenologisen analyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksissa korostui se, että kokemuksiin koululiikunnasta vaikuttivat onnistumisen kokemukset sekä epäonnistumisen kokemukset. Nämä vaikuttivat myös olennaisesti oppilaiden motivaatioon koululiikuntaa kohtaan. Onnistumisen kokemukset nähtiin motivaatiota ja viihtymistä lisäävänä tekijänä, kun epäonnistumisen kokemukset puolestaan laskivat motivaatiota ja viihtymistä liikuntatunneilla. Oppilaiden kokemusten mukaan motivaatioon vaikuttivat merkittävästi myös luokkakaverit sekä opettaja eli liikuntatunnin sosiaalinen ympäristö.