Palautuskielto – viimeinen toivo? Ihmisoikeusperustainen palautuskielto viimeisenä suojelun keinona

Abstract

Ilmastomuutos uhkaa ihmisten elämää monin tavoin eri puolilla maailmaa aiheuttaen siirtolaisuutta ja uhaten ihmisten oikeutta elämään. Palautuskielto on pakolaissopimuksesta lähtöisin oleva periaate, jonka on nykyisin katsottu sisältyvän moniin kansainvälisiin sopimuksiin, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevaan sopimukseen (KP-sopimus). Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisissa tilanteissa KP-sopimuksen mukaiseen oikeuteen elämään perustuvaa palautuskieltoa voidaan soveltaa ilmastonmuutoksen aiheuttamissa uhkatilanteissa. Tutkielman alussa selvitetään myös tutkimusteeman taustaa ja tutkimuksessa käytettävää terminologiaa.

KP-sopimuksen mukaisen oikeuden elämään on nykyisin katsottu sisältyvän myös oikeus ihmisarvoiseen elämään. Jotta oikeus ihmisarvoiseen elämään voi täysimääräisesti toteutua, tulee myös oikeuden elinkelpoiseen ympäristöön toteutua. Ilman elinkelpoista ympäristöä eivät ihmisarvoisen elämän edellytykset voi täyttyä.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia pakenevien on vaikeaa saada pakolaissopimuksen takaamaa suojelua, sillä ilmastonmuutoksen aiheuttamat muutokset eivät täytä pakolaisstatuksen saamiseksi vaadittuja kriteerejä. YK:n ihmisoikeuskomitea, jonka tehtävänä on tulkita KP-sopimusta, on kuitenkin katsonut, että ihmisoikeusperustainen palautuskielto voi olla laajempi kuin pakolaissopimuksen mukainen palautuskielto, sillä sitä voidaan soveltaa myös muihin kuin pakolaissopimuksen kriteerit täyttäviin pakolaisiin. Pakolaissopimuksen mukaisen ryhmästatuksen saamisen mahdollisuus tulee kuitenkin tutkia ennen ihmisoikeusperustaisen palautuskiellon mahdollisuutta.

Ihmisoikeusperustaista palautuskieltoa ei ole vielä sovellettu yhteenkään ilmastonmuutoksen vuoksi pakenevaan henkilöön. Ongelmaksi on muodostunut ihmisoikeusloukkauksen näyttäminen toteen, sillä ihmisoikeuskomitean ratkaisukäytännössä näyttötaakka on asetettu suurelta osin hakijalle ja se on korkea. Ihmisoikeuskomitea antaa myös paljon painoarvoa palauttavan valtion tekemälle tilannearviolle. Ihmisoikeuskomitea on kuitenkin oikeuskäytännössään jättänyt avoimeksi mahdollisuuden palautuskiellon soveltamiseen ilmastonmuutoksesta johtuvista syistä tulevaisuudessa.