“Without tourism we are not surviving” Matkailun yhteys toimintavapauden lisääntymiseen gambialaisten ihmisten kokemana
Holstein, Sabina (2022)
Holstein, Sabina
Lapin yliopisto
2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062047920
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022062047920
Tiivistelmä
Köyhyys on moniulotteinen ja monitasoinen globaali probleema, jonka vähentäminen on yksi suurimpia tavoitteita ja haasteita kansainvälisessä kehityspolitiikassa. Kokonaisuudessaan köyhyys ei viittaa vain taloudelliseen tilanteeseen vain se on kokonaisvaltaista taloudellista, poliittista, sosiaalista ja ihmisoikeuksien puutteellisuutta. Matkailun merkitys korostuu erityisesti globaalissa etelässä, missä matkailu on nopeasti kasvava elinkeino sekä monissa maissa myös hyvin merkittävä sellainen. Matkailun kohdistuessa alueille ja maihin, jossa vallitsee laajalle levittynyttä köyhyyttä, on globaalissa etelässä herännyt suuri kiinnostus käyttää matkailua köyhyyden vähentämisen keinona.
Matkailun yhteyttä köyhyyden vähenemiseen on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi osallistamisen ja pro-poor tourism lähestymistavan kautta. Aiemmassa tutkimuksessa on ilmennyt haasteita saada aikaan kestäviä ja pitkäkestoisia ratkaisuja, jotka todella hyödyttävät paikallista väestöä ja tätä kautta vähentää köyhyyttä. Tutkimuksissa on usein myös keskitytty matkailun taloudellisiin vaikutuksiin, jolloin ne yleensä jäävät hyvin yleiselle tasolle sekä tuottavat tietoa vain tietystä perspektiivistä. On tärkeää tarkastella matkailun merkitystä köyhyyden vähentämiseen monipuolisemmalla tasolla, ottaen huomioon sen laajat vaikutukset, jotka ilmenevät monilla eri elämänalueilla.
Tutkimukseni yleinen tavoite on ymmärtää matkailun merkitystä köyhyyden vähenemisessä Gambiassa sen kokonaisvaltaisella tasolla gambialaisten ihmisten elämissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Amarty Senin (1999) Capablities approach (toimintamahdollisuuksien teoriaan). Toimintamahdollisuuksien teoria on ihmisen hyvinvointia koskeva normatiivinen lähestymistapa, mikä fokusoituu ihmisten todelliseen kykyyn saavuttaa hyvinvointia. Toimintamahdollisuuksien teoriassa keskiössä on toimintamahdollisuuksien laajentaminen ja vapaus. Vapaus nähdään mahdollistajana ihmisille elää elämää, missä heillä on mahdollisuuksia olla ja tehdä asioita, jota he voivat arvostaa. Tutkimuskohteenani on gambialaisten matkailutoimijoiden kokemus köyhyyden vähenemisestä toimintamahdollisuukseen kautta.
Tutkimusongelmana on: Millä tavoilla matkailu edistää gambialaisten toimintamahdollisuuksia inhimilliseen kehitykseen? Osatutkimuskysymyksiäni ovat: Missä roolissa matkailu on gambialaisten ponnistuksissa voittaa köyhyyden asettamat toimintarajoitukset? Miten gambialaiset kokevat matkailun vaikutukset arkielämässä? Mikä on matkailun rooli Gambiassa köyhyyden vähentämisessä?
Tutkimusaineisto koostuu viidelle matkailualalla työskentelevälle tai työskennelle gambialaisille, teetetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset osoittivat, että gambialaisten kokemana matkailulla on merkittävä yhteys köyhyyden vähenemiseen ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen erityisesti yksilöllisellä tasolla, mutta myös yhteisön kannalta. Tutkimukseni tulokset tarjoavat uutta näkökulmaan köyhyyden vähenemiseen ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen.
Matkailun yhteyttä köyhyyden vähenemiseen on tutkittu aikaisemmin esimerkiksi osallistamisen ja pro-poor tourism lähestymistavan kautta. Aiemmassa tutkimuksessa on ilmennyt haasteita saada aikaan kestäviä ja pitkäkestoisia ratkaisuja, jotka todella hyödyttävät paikallista väestöä ja tätä kautta vähentää köyhyyttä. Tutkimuksissa on usein myös keskitytty matkailun taloudellisiin vaikutuksiin, jolloin ne yleensä jäävät hyvin yleiselle tasolle sekä tuottavat tietoa vain tietystä perspektiivistä. On tärkeää tarkastella matkailun merkitystä köyhyyden vähentämiseen monipuolisemmalla tasolla, ottaen huomioon sen laajat vaikutukset, jotka ilmenevät monilla eri elämänalueilla.
Tutkimukseni yleinen tavoite on ymmärtää matkailun merkitystä köyhyyden vähenemisessä Gambiassa sen kokonaisvaltaisella tasolla gambialaisten ihmisten elämissä. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu Amarty Senin (1999) Capablities approach (toimintamahdollisuuksien teoriaan). Toimintamahdollisuuksien teoria on ihmisen hyvinvointia koskeva normatiivinen lähestymistapa, mikä fokusoituu ihmisten todelliseen kykyyn saavuttaa hyvinvointia. Toimintamahdollisuuksien teoriassa keskiössä on toimintamahdollisuuksien laajentaminen ja vapaus. Vapaus nähdään mahdollistajana ihmisille elää elämää, missä heillä on mahdollisuuksia olla ja tehdä asioita, jota he voivat arvostaa. Tutkimuskohteenani on gambialaisten matkailutoimijoiden kokemus köyhyyden vähenemisestä toimintamahdollisuukseen kautta.
Tutkimusongelmana on: Millä tavoilla matkailu edistää gambialaisten toimintamahdollisuuksia inhimilliseen kehitykseen? Osatutkimuskysymyksiäni ovat: Missä roolissa matkailu on gambialaisten ponnistuksissa voittaa köyhyyden asettamat toimintarajoitukset? Miten gambialaiset kokevat matkailun vaikutukset arkielämässä? Mikä on matkailun rooli Gambiassa köyhyyden vähentämisessä?
Tutkimusaineisto koostuu viidelle matkailualalla työskentelevälle tai työskennelle gambialaisille, teetetyistä puolistrukturoiduista teemahaastatteluista. Aineiston analyysi tapahtui teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä. Tutkimustulokset osoittivat, että gambialaisten kokemana matkailulla on merkittävä yhteys köyhyyden vähenemiseen ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen erityisesti yksilöllisellä tasolla, mutta myös yhteisön kannalta. Tutkimukseni tulokset tarjoavat uutta näkökulmaan köyhyyden vähenemiseen ja toimintamahdollisuuksien edistämiseen.
Kokoelmat
- Pro gradut [4121]