Kohti työhyvinvoinnin muotoilua - QWL-indeksin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin

Abstract

Tutkimuksen kohteena on työhyvinvointi, jota tarkastellaan työelämän laatua mittaavan QWL (quality of working life) -indeksin kautta. Käynnissä oleva työn muutos muodostaa kehyksen tutkittavalle ilmiölle, työhyvinvoinnille, joka tarkentuu ja kohdistuu QWL-indeksiin. Työhön vaikuttavista muutosvoimista keskeisimpiä ovat teknologian muutos, väestön ikääntyminen ja väheneminen, sekä koronaviruspandemia.

Tutkimuksessa on selvitetty, miten QWL-indeksiä voidaan kehittää käyttäjälähtöisemmäksi. Tutkimus on muodoltaan laadullinen tapaustutkimus, jonka aineistona on indeksin käyttäjien haastattelut. Haastatteluin on selvitetty kokemuksia indeksin käyttöönotosta ja hyödyntämisestä ja siihen liittyvistä haasteista.

Teoreettisena lähtökohtana on sosiaalisen pääoman käsite, jonka kautta työhyvinvointia tarkastellaan. Sosiaalisen pääoman avulla pyritään ymmärtämään työhyvinvointiin liittyvää vuorovaikutusta, luottamusta ja vastavuoroisuutta. Tutkimuksen toisena, sosiaalisen pääoman kanssa hyvin yhteensopivana käsitteellisenä lähtökohtana on palvelumuotoilu. QWL-indeksin kehittämiseksi esitetään muotoiluajatteluun ja palvelumuotoilun prosessin ja menetelmien hyödyntämiseen perustuvia kehitysehdotuksia.

Tutkimuksen tulokset ja kehitysehdotukset koskevat seuraavia teemoja: (1) turvallisuus ja luottamus, (2) johtaminen ja yhteiskehittäminen, (3) viestin muotoileminen ja (4) mittaustulosten hyödyntäminen. QWL-indeksin esittämisessä tulisi huomioida kohderyhmä: kyseessä oleva organisaatio, sen toimiala ja käyttäjäryhmä (esimerkiksi työntekijä, esihenkilö tai johto) ja tehdä indeksi ymmärrettäväksi kohderyhmän omaa alaa ja työtehtävää lähellä olevien esimerkkien kautta. Myös QWL-indeksin yhteydessä käytettävään sanastoon tulee kiinnittää huomiota ja korostaa QWL-indeksin ja työhyvinvoinnin mittaamisen merkitystä työn tuottavuudelle yleistajuisesti esitettynä. Johtamiseen ja yhteiskehittämiseen tulee panostaa sekä esihenkilöiden kouluttamisella ja perehdyttämisellä QWL-indeksiin ja työhyvinvointiin, että ottamalla myös työntekijät mukaan kehittämiseen. Näin voidaan vahvistaa myös organisaation sosiaalista pääomaa ja lisätä työntekijöiden työssä jaksamista ja sitä kautta työn tuottavuutta.

The subject of the study is well-being at work, which is examined through the QWL index that measures the quality of working life. The ongoing change in work provides the framework for the studied phenomenon that is well-being at work, focusing on the QWL index. Key drivers of change in the world of work are technological change, aging and shrinking population, and the COVID-19 pandemic.

In this study it has been examined how the QWL index can be developed towards user-centricity. It is a qualitative case study based on interviews with the index users. Experiences in launching the index and challenges related to usability have been examined through interviews.

The theoretical starting point of the study is the concept of social capital, through which well-being at work is examined. The aim is to understand the interaction, trust and reciprocity related to well-being at work through social capital. The second conceptual starting point of the study, which is very compatible with social capital, is service design. Development suggestions based on design thinking and the service design process and methods are presented for developing the QWL index.

The results and development suggestions of the study cover the following themes: (1) security and trust, (2) management and co-creation, (3) message design, and (4) use of the measurement results. The target group i.e. the organization in question, its industry and user group (e.g. employee, supervisor or management) should be taken into account when presenting the QWL index. Examples related to the target group's own industry and work tasks should be presented to make the index more understandable. Ordinary language should be used when presenting the QWL index, and the role of measuring the QWL index and well-being at work in labour productivity should be emphasized. Management and co-creation should be improved by investing in supervisors’ training and orientation with the QWL index and well-being at work, and by increasing employee engagement. This can also strengthen the organization's social capital and increase employees' resilience at work and thus labour productivity.