9.-luokkalaisten yleinen minäpystyvyys ja sen lähteet
Liukkonen, Carita (2022)
Liukkonen, Carita
Lapin yliopisto
2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022073152429
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022073152429
Tiivistelmä
Vaikka minäpystyvyyttä tutkitaan kansainvälisesti monilla eri aloilla, erityisesti kasvatuksen alalla minäpystyvyyden tutkimus on erityisen merkittävää, sillä minäpystyvyys vaikuttaa niin opiskelijoiden sinnikkyyteen, optimismiin, saavutusten lisääntymiseen kuin ahdistuksen vähentymiseenkin vielä enemmän kuin heidän kykynsä tai saavutuksensa. Minäpystyvyys eli se, millaiset uskomukset ihmisellä on omista kyvyistään toteuttaa käsillä olevia tehtäviä, muodostuu neljän informaatiolähteen kautta, joita ovat hallinnan kokemukset, sijaiskokemukset, sanalliset suostuttelut sekä fysiologiset ja affektiiviset tilat.
Tässä tutkimuksessani perehdyn 9.-luokkalaisten yleiseen minäpystyvyyteen ja sen lähteisiin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millainen on tutkimukseen osallistuvien 9.-luokkalaisten yleinen minäpystyvyys? 2) Millainen on minäpystyvyyslähteiden yhteys 9.-luokkalaisten minäpystyvyyteen? 3) Millaisia näkemyksiä 9.-luokkalaisilla on minäpystyvyyslähteistä?
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselytutkimuksen kautta keväällä 2022 seitsemästä eri peruskoulusta Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjanmaalta sekä Lapista. Tutkimukseen osallistui 210 9.-luokkalaista oppilasta. Tutkimus on monimenetelmätutkimus, jonka määrällinen osio liittyy ensimmäiseen ja toiseen tutkimuskysymykseen ja laadullinen osio kolmanteen tutkimuskysymykseen. Määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS Statics -ohjelmalla tehtyjen summamuuttujan, ristiintaulukoinnin sekä multiple response -analyysin kautta. Laadullista aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurimmalla osalla kyselyn vastaajista on vahva yleinen minäpystyvyys, vaikka poikien minäpystyvyys näyttäisi olevan tyttöjen minäpystyvyyttä vahvempi. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että hallinnan kokemuksilla on yhteys vahvaan minäpystyvyyteen ja kielteisillä fysiologisilla ja affektiivisilla tiloilla on yhteys heikkoon minäpystyvyyteen. Tutkimus myös avaa rikkaasti 9.-luokkalaisten näkemyksiä minäpystyvyyden lähteistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuorille on tärkeä mahdollistaa pääsy eri minäpystyvyyslähteisiin, vaikka erityisen merkittävinä voidaan pitää hallinnan kokemuksia. Nuorten sinnikkyyttä vastoinkäymisissä tulisi myös tukea. Niitä nuoria, joilla on heikko minäpystyvyys, olisi tärkeä myös auttaa käsittelemään kielteisiä tunnetiloja ja heille tulisi myös mahdollistaa onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat minäpystyvyyttä.
Tässä tutkimuksessani perehdyn 9.-luokkalaisten yleiseen minäpystyvyyteen ja sen lähteisiin. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millainen on tutkimukseen osallistuvien 9.-luokkalaisten yleinen minäpystyvyys? 2) Millainen on minäpystyvyyslähteiden yhteys 9.-luokkalaisten minäpystyvyyteen? 3) Millaisia näkemyksiä 9.-luokkalaisilla on minäpystyvyyslähteistä?
Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisen kyselytutkimuksen kautta keväällä 2022 seitsemästä eri peruskoulusta Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Pohjanmaalta sekä Lapista. Tutkimukseen osallistui 210 9.-luokkalaista oppilasta. Tutkimus on monimenetelmätutkimus, jonka määrällinen osio liittyy ensimmäiseen ja toiseen tutkimuskysymykseen ja laadullinen osio kolmanteen tutkimuskysymykseen. Määrällistä aineistoa analysoitiin SPSS Statics -ohjelmalla tehtyjen summamuuttujan, ristiintaulukoinnin sekä multiple response -analyysin kautta. Laadullista aineistoa analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin kautta.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että suurimmalla osalla kyselyn vastaajista on vahva yleinen minäpystyvyys, vaikka poikien minäpystyvyys näyttäisi olevan tyttöjen minäpystyvyyttä vahvempi. Tulosten perusteella voidaan myös todeta, että hallinnan kokemuksilla on yhteys vahvaan minäpystyvyyteen ja kielteisillä fysiologisilla ja affektiivisilla tiloilla on yhteys heikkoon minäpystyvyyteen. Tutkimus myös avaa rikkaasti 9.-luokkalaisten näkemyksiä minäpystyvyyden lähteistä. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että nuorille on tärkeä mahdollistaa pääsy eri minäpystyvyyslähteisiin, vaikka erityisen merkittävinä voidaan pitää hallinnan kokemuksia. Nuorten sinnikkyyttä vastoinkäymisissä tulisi myös tukea. Niitä nuoria, joilla on heikko minäpystyvyys, olisi tärkeä myös auttaa käsittelemään kielteisiä tunnetiloja ja heille tulisi myös mahdollistaa onnistumisen kokemuksia, jotka vahvistavat minäpystyvyyttä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4505]