Verosuvereniteetti ja veron käsite Euroopan unionin omien varojen järjestelmässä – Tarkastelussa muovijätteeseen perustuva oma vara

Abstract

Tutkielmassa tarkastellaan verosuvereniteettia, veron ja maksun käsitettä, Euroopan unionin omien varojen järjestelmää ja kierrättämättömään muovipakkausjätteeseen perustuvaa kansallista rahoitusosuutta, muovivaraa. Keskeisin kysymys on, kuinka muovivaraa tulee arvioida verosuvereniteetin ja veron käsitteen näkökulmasta.

Tutkimusongelman taustalla on Euroopan unionin omien varojen järjestelmän uudistaminen. Lisäksi tutkimusongelman valintaan ovat vaikuttaneet avoimet kysymykset EU-jäsenvaltioiden ja unionin välisen verotukseen liittyvän toimivallan suhteesta sekä siitä, miten erilaisia EU:n omia varoja tulee tulkita veron ja maksun käsitteiden näkökulmasta. Tutkielma on julkisoikeudellinen tutkimus, joka sijoittuu erityisesti vero-, finanssihallinto-, valtio- ja EU-oikeuden alle. Tutkimuskysymykseen on tarkoitus vastata pääsääntöisesti lainopillisen tutkimusmetodin keinoin. Tutkielmassa on kuitenkin myös empiirinen tarkastelukulma. Tutkielmassa hyödynnetään oikeustieteen metodien lisäksi muiden yhteiskuntatieteiden, kuten taloustieteen ja politiikan tutkimuksen, näkökulmia. Lainopillinen metodologia täydentyy muiden tieteenalojen tarjoamilla tutkimusotteilla.

Tutkielman perusteella voidaan sanoa, että muovivara sisältää veron piirteitä. Muovivara on mahdollista kategorisoida tosiasialliseksi ympäristöperusteiseksi veroksi erityisesti tilanteessa, jossa jäsenvaltio on toteuttanut muovivaran verona tai maksuna. Jos jäsenvaltio on toteuttanut muovivaran osana budjettia ja EU-jäsenmaksuosuuksia, muovivaran voidaan katsoa välillisesti edustavan veroa. Tutkielmassa havaitaan, että muovivara rajoittaa kansallista verosuvereniteettia. Oikeuskirjallisuudessa on perinteisesti esitetty, että Euroopan unioni rajoittaa jäsenvaltion verolainsäädäntövaltaa, eikä veron tuotto-oikeutta. Euroopan unionin omien varojen järjestelmä ja muovivara rajoittavat ensisijaisesti veron tuotto-oikeutta ja muovivara välillisesti myös verolainsäädäntövaltaa.

Euroopan unionin menotarve tulee kasvavamaan tulevaisuudessa. Tämän lisäksi merkittävät yhteiskunnalliset haasteet, kuten ilmastonmuutoksen torjunta, vaativat entistä laajempaa ja monipuolisempaa unionin tulopohjaa. Näin ollen EU:n omien varojen järjestelmän kehitys tulee jatkumaan ja keskustelu jäsenvaltioiden verosuvereniteetista sekä veron ja maksun käsitteiden välisestä rajanvedosta muuttuu entistä ajankohtaisemmaksi.