Case Oulun yhteisövaikuttavuusmalli Lapsiperhepalveluiden monialaista yhteistyötä edistävät ja estävät tekijät työntekijöiden näkökulmasta
Suuniittu, Saila (2022)
Suuniittu, Saila
Lapin yliopisto
2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081153601
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022081153601
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Oulun yhteisövaikuttavuusmallin alueellista monialaista yhteistyötä, erityisesti yhteistyötä edistäviä ja estäviä tekijöitä eri palvelualojen työntekijöiden kokemana. Yhteisövaikuttavuusmallin mukainen toiminta on aloitettu vuonna 2019, ja toiminta on tarkoitus laajentaa eri palvelukeskittymäalueille. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa Oulun yhteisövaikuttavuusmallista toiminnan edelleen kehittämiseksi. Tutkimuksen teoreettismetodologiset valinnat kiinnittyvät systeemiteoriaan pohjautuvaan yhteisövaikuttavuuden viitekehykseen, määrälliseen ja laadulliseen tutkimusotteeseen, tapaustutkimukseen sekä arviointitutkimukseen ja teorialähtöiseen analyysiin. Tutkimusaineisto koostuu yhden Oulun palvelukeskittymäalueen eri palvelualojen työntekijöille suunnatusta kyselystä, joka toteutettiin syyskuussa 2021. Kyselyn aineistoa on analysoitu Yhteisövaikuttavuus -viitekehyksen sekä Brofenbrennerin ekologisen systeemiteorian näkökulmasta.
Tutkimuksen tulosten perusteella Oulun yhteisövaikuttavuusmallin toimeenpano on myönteisellä pohjalla. Suurin osa kyselyyn vastanneista työntekijöistä koki Oulun yhteisövaikuttavuusmallin monialaisen yhteistyön merkityksellisenä lasten, nuorten ja perheiden avunsaannin osalta. Toisaalta työntekijöille ei ollut täysin selkeää, miten yhteisövaikuttavuuden viitekehyk-seen kuuluvat viisi keskeistä periaatetta toteutuvat käytännössä Oulun yhteisövaikuttavuusmallissa. Tutkimuksessa nousi esille keskeisinä monialaista yhteistyötä edistävinä tai estävinä tekijöinä työntekijöiden kokemana jaettuun toimintakulttuuriin ja jaettuun tavoitteeseen, vuorovaikutukseen ja viestintään, johtamiseen sekä työntekijöihin liittyviä tekijöitä. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon toimintamallin toimeenpanon ja aineistonkeruun aikainen koronapandemia.
Yhteenvetona tutkimusten tulosten pohjalta on laadittu kehittämisehdotuksia Oulun yhteisövaikuttavuusmallin edelleen kehittämiseksi sekä mallin laajentamiseksi eri palvelukeskittymäalueille. Kehittämisehdotuksissa on nostettu esille muun muassa resursointiin, yhteisten mittareiden kehittämiseen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita.
Tutkimuksen tulosten perusteella Oulun yhteisövaikuttavuusmallin toimeenpano on myönteisellä pohjalla. Suurin osa kyselyyn vastanneista työntekijöistä koki Oulun yhteisövaikuttavuusmallin monialaisen yhteistyön merkityksellisenä lasten, nuorten ja perheiden avunsaannin osalta. Toisaalta työntekijöille ei ollut täysin selkeää, miten yhteisövaikuttavuuden viitekehyk-seen kuuluvat viisi keskeistä periaatetta toteutuvat käytännössä Oulun yhteisövaikuttavuusmallissa. Tutkimuksessa nousi esille keskeisinä monialaista yhteistyötä edistävinä tai estävinä tekijöinä työntekijöiden kokemana jaettuun toimintakulttuuriin ja jaettuun tavoitteeseen, vuorovaikutukseen ja viestintään, johtamiseen sekä työntekijöihin liittyviä tekijöitä. Tulosten tulkinnassa on otettava huomioon toimintamallin toimeenpanon ja aineistonkeruun aikainen koronapandemia.
Yhteenvetona tutkimusten tulosten pohjalta on laadittu kehittämisehdotuksia Oulun yhteisövaikuttavuusmallin edelleen kehittämiseksi sekä mallin laajentamiseksi eri palvelukeskittymäalueille. Kehittämisehdotuksissa on nostettu esille muun muassa resursointiin, yhteisten mittareiden kehittämiseen sekä viestintään ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita.
Kokoelmat
- Pro gradut [4083]