Moraaliset oikeudet tekijänoikeudessa
Leino, Tomi (2022)
Leino, Tomi
Lapin yliopisto
2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763578
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022102763578
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on selvittää miten tekijänoikeuslain tarkoittamat moraaliset oikeudet näkyvät lainsäädännössä, lainvalmistelussa sekä oikeuskäytännössä. Tutkielmassani tarkastellaan miten moraaliset oikeudet asemoituvat, kun puhutaan yleisesti tekijänoikeudesta tai kun tekijänoikeus on osa muita oikeudenaloja, kuten perusoikeuksia sekä luonnollisesti muita immateriaalioikeuksia. Lähestymistapa on oikeusdogmaattinen, mutta siinä on etenkin aineistoanalyysin osalta hermeneuttinen ja oikeusfilosofinen näkökulma. Aineistona ovat suomalainen lainsäädäntö, eurooppalaiset tekijänoikeuteen liittyvät direktiivit ja asetukset, oikeuskäytäntö Suomessa sekä Euroopan Unionin tuomioistuimissa. Lisäksi tarkastelen tekijänoikeusneuvoston lausuntoja ja lainvalmistelutöitä, mm hallituksen esityksiä.
Moraaliset oikeudet eivät useinkaan näy oikeuskäytännössä ja ratkaisujen perusteluissa. Korvausten määrien taustalla olevissa perusteluissa ei oteta tekstin tasolla kantaa moraalisten oikeuksien loukkauksiin. Samanaikaisesti voi päätellä, että moraalisten oikeuksien näkökulma on kuitenkin ajatuksellisesti oikeuskäytännössä taustalla. Suomalaistakin lainsäädäntöä ohjaavat direktiivit voisivat olla keino tuoda yhä enemmän esiin tekijänoikeuksien moraalista aspektia. Kansallisessa tekijänoikeuslaissamme itsessään katson, että moraalisia oikeuksia sivuavissa kohdissa kyseisten oikeuksien osalta sävy on praktisen toteava enemmän kuin oikeuksia ja velvollisuuksia luova.
Tutkielmani näyttää, miten moraalisia oikeuksia on haettava tulkitsemalla lain tarkoitusta, mentävä lakikieltä pidemmälle. Moraaliset tekijänoikeudet ovat lähellä perusoikeuksia, tästä muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan sekä oikeus tehdä taidetta ja saada sille suojaa että oikeus nauttia taiteesta. Kummatkin ovat inhimillisiä, sivistyksellisiä oikeuksia, joita tulisi suojata – mahdollisesti perustuslain tasoisesti, perusoikeuksien tasolla sivistyneessä yhteiskunnassa. Moraaliset oikeudet muodostavat tekijälle perustan taloudellisten oikeuksien luovutuksille. Kyse on tekijän brändiarvosta ja näin moraalisilla oikeuksillakin on hinta.
Moraaliset oikeudet eivät useinkaan näy oikeuskäytännössä ja ratkaisujen perusteluissa. Korvausten määrien taustalla olevissa perusteluissa ei oteta tekstin tasolla kantaa moraalisten oikeuksien loukkauksiin. Samanaikaisesti voi päätellä, että moraalisten oikeuksien näkökulma on kuitenkin ajatuksellisesti oikeuskäytännössä taustalla. Suomalaistakin lainsäädäntöä ohjaavat direktiivit voisivat olla keino tuoda yhä enemmän esiin tekijänoikeuksien moraalista aspektia. Kansallisessa tekijänoikeuslaissamme itsessään katson, että moraalisia oikeuksia sivuavissa kohdissa kyseisten oikeuksien osalta sävy on praktisen toteava enemmän kuin oikeuksia ja velvollisuuksia luova.
Tutkielmani näyttää, miten moraalisia oikeuksia on haettava tulkitsemalla lain tarkoitusta, mentävä lakikieltä pidemmälle. Moraaliset tekijänoikeudet ovat lähellä perusoikeuksia, tästä muun muassa YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa mainitaan sekä oikeus tehdä taidetta ja saada sille suojaa että oikeus nauttia taiteesta. Kummatkin ovat inhimillisiä, sivistyksellisiä oikeuksia, joita tulisi suojata – mahdollisesti perustuslain tasoisesti, perusoikeuksien tasolla sivistyneessä yhteiskunnassa. Moraaliset oikeudet muodostavat tekijälle perustan taloudellisten oikeuksien luovutuksille. Kyse on tekijän brändiarvosta ja näin moraalisilla oikeuksillakin on hinta.
Kokoelmat
- Pro gradut [3973]