Häpeävaate

Abstract

Tutkimuksen tarkoitus on selvittää millaiset vaatteet synnyttävät häpeän tunteen ja millaisissa tilanteissa. Tutkimus kysyy myös miten näihin pukeutumiseen liittyviin häpeätilanteisiin on reagoitu ja miten kokemus on vaikuttanut pukeutumiseen ja elämään yleisesti jatkossa. Tutkimuksen käsitys Itsestä sosiaalisena konstruktiona perustuu symbolisen interaktionismin teoriaan. Häpeän syntyä ja alkuperää tarkastellaan sekä yleisellä tasolla, että syvemmin, tulkiten vastaajien subjektiivisia kertomuksia pukeutumiseen liittyvästä häpeästä SRG-mallin avulla.

Tutkimuksen aineisto koostuu 73 verkkokyselyyn vastanneen henkilön vastauksista. Kysely muodostuu monivalintakysymyksistä ja avoimista kysymyksistä, joiden analyysissa on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että vaatteissa ja pukeutumisessa häpeää aiheuttavien tekijöiden taustalla vaikuttaa sosiaaliset vaatimukset, joissa häpeän kokija tulkitsee epäonnistuneensa. Vaatimuskategorioita on kuusi: puhtauden vaatimus, etiketin noudattamisen vaatimus, yhdenmukaisuuden vaatimus, häveliäisyyden vaatimus, ulkonäön vaatimus ja menestyksen vaatimus. Eri vaatimuksissa epäonnistumiseen reagoitiin eri tavalla ja myös seuraukset vaihtelivat kategorioiden välillä.

Tutkimuksen mukaan häpeäkokemukset vaikuttavat pukeutumiseen mm. haluna piiloutua ja piilottaa. Vastaajat kätkeytyivät löysien ja tummien tai yksiväristen vaatteiden alle. Koettu häpeä saa välttelemään tapahtumia ja jopa vetäytymään kokonaan. Vaatteisiin liittyvillä häpeän tunteilla on merkittävä vaikutus elämään. Kertomalla häpeään ja vaatteisiin liittyvistä kokemuksista vastaajat paljastivat yhteiskunnassa vaikuttavia sääntöjä, ihanteita ja tavoitteita: normeja ja arvoja.

The purpose of this study is to identify what kind of clothing causes feelings of shame and in what kind of situations. The study also asks how these situations have been reacted to and how the experience has affected dress and life overall. The study's conception of the Self as a social construct is based on the theory of symbolic interactionism. The genesis and origin of shame is examined both at a general level and more deeply, interpreting respondents' subjective narratives of dress-related shame using the SRG model.

The data for the study consists of responses from 73 people who took part to an online survey. The survey consists of multiple choice questions and open-ended questions. The analysis of the data has been done by theory-guiding qualitative content analysis.

The results of the study show that shame in clothing is influenced by social demands. The person experiencing shame interprets that they have failed these demands or at least some of them, and due to this interpretation feels shame. There are six categories of demands: demand for purity, demand for etiquette, demand for uniformity, demand for modesty, demand for appearance and demand for success. The consequences of shame varied between these categories as well as the reactions to it.

According to the study feelings of shame can cause changes in behavior as well as in clothing choices. Shame has significant impact on life. By sharing experiences related to shame and clothing, respondents revealed standards, rules and goals that affect society as norms and values.