”Oon sitä mieltä, että kyllähän koulu muuttuu paljon kylmemmäksi paikaksi, jos täällä ei kosketusta sallittaisi missään kohtaa eikä tilanteessa.” Luokanopettajien kokemuksia ja käsityksiä kosketuksesta osana oppilaiden kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta

Abstract

Pro gradu- tutkielmani tarkoituksena on kuvata luokanopettajien käsityksiä ja kokemuksia kosketuksesta osana oppilaiden kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta. Päädyin aihevalintaani sen jännittyneisyyden ja ristiriitaisuuden vuoksi.

Teoriataustassa tarkastelen kosketusta koskevaa aiempaa tutkimusta. Kosketus on yhteiskunnallinen kulttuurinen ja yksilöllinen ilmiö, jota koulussa ohjeistetaan myös lainsäädännöllä. Tutkimuksessani haluan kuvata opettajien kokemuksia ja käsityksiä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat koskettamiseen, millaisia tavoitteita koskettamisella on sekä millaisena kosketuksen merkitys nähdään koulussa ja opetustyössä.

Empiirisen aineiston hankin puolistrukturoidun teemahaastattelun avulla. Tutkimushenkilöinä on kahdeksan luokanopettajaa. He edustavat sekä miehiä (n=3) että naisia (n=5). Noudatin aineiston analyysissa fenomenografisen tutkimusotteen piirteitä luomalla tuloksista tulosavaruuden kategorioineen.

Tutkimustulokset osoittavat, että oppilaantuntemus, oppilaalta tuleva lupa, ikä, sukupuoli ja nykyajan uutisointi ovat merkittäviä tekijöitä, joiden perusteella opettaja tekee päätöksen koskettamisesta tai koskematta jättämisestä. Erityisesti uutisointi ja sosiaalisen median kautta tullut näkyvyys on saanut opettajat tietoisemmiksi ja varovaisemmiksi kosketuksen käytössä. Opettajien käsitysten mukaan kosketus voi toimia ohjaamisen ja rauhoittamisen välineenä, välittämisen ja kannustamisen ilmaisemisena ja sanallisen viestin vahvistajana.