Kolmiportaisen tuen toteutuminen Rovaniemen kaupungin peruskouluissa

Abstract

Vuonna 2011 voimaan astuneen lakimuutoksen myötä erityisopetuksen järjestäminen on muuttunut kaksiportaisesta kolmiportaisen tuen malliin. Tässä keskiössä nähdään oppimiseen ja koulunkäynnin haasteisiin vastaaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yksilön tarpeiden mukaisesti lähikouluperiaate huomioiden. Koulujen ja kuntien välillä on suuria eroja siinä, miten tuen portailla edetään ja kuinka asiakirjojen täyttäminen toteutuu. Tämän vuoksi sekä valtakunnallisella että kunnallisella tasolla on ryhdytty kartoittamaan ja yhtenäistämään käytössä olevia toimintamalleja sekä pedagogisia asiakirjoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Rovaniemen kaupungin opettajat, rehtorit ja koulunjohtajat arvioivat kolmiportaisen tuen toteutumisen. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin koulun johdon ja opettajien kokemuksia resurssien riittävyydestä sekä niiden kohdentumisesta. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla tuenkäytänteitä voidaan kehittää sekä yhtenäistää Rovaniemen kaupungin kouluissa. Tutkimus on osa laajempaa kaupungin toteuttamaa selvitystä, jossa tarkastellaan eri toimijoiden näkemyksiä tuen toteutumisesta. Selvitys toteutettiin lukuvuonna 2021–2022 osana Oppimisen tuen ja inkluusion kehittämisen -hanketta. Aineisto kerättiin maaliskuun 2022 aikana sähköisen kyselylomakkeen avulla. Tutkimuksen kyselylomake lähetettiin kaikille opettajille, rehtoreille sekä koulunjohtajille, jotka työskentelevät Rovaniemen kaupungin peruskouluissa 1.–9.-luokilla. Kyselyyn osallistui kaiken kaikkiaan 152 vastaajaa. Tutkimukseen osallistuville lähetettiin kattava kysely, jossa tutkimusaihetta käsiteltiin sekä määrällisten että avokysymysten avulla. Menetelmältään tutkimus edustaa määrällistä tutkimusta. Tutkimuksemme tulokset vahvistivat osittain aikaisempien vastaavanlaisten tutkimusten tuloksia, joita on toteutettu eri paikkakunnilla (esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Pulkkinen, Jahnukainen & Pirttimaa 2015; Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry 2017; Vainikainen, Lintuvuori, Paananen, Eskelinen, Kirjavainen, Hienonen, Jahnukainen, Thuneberg, Asikainen, Suhonen, Alijoki, Sajaniemi, Reunamo, & Hotulainen 2018; Ståhlberg, Kupiainen, Rämä, Lintuvuori & Hotulainen 2019; Lintuvuori & Rämä 2022). Rovaniemen selvityksen mukaan kolmiportaisen tuen toteutuksessa on vielä kehittämisen varaa vaikkakin monet asiat uusissa käytänteissä koetaan paikallisesti toimiviksi. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeen liittyvissä kysymyksissä opettajat arvioivat tehostetun ja erityisen tuen rajan huomattavasti selkeämpänä verrattuna yleisen ja tehostetun tuen rajaan. Lisäksi osa vastaajista koki epäselvyyttä pedagogisten asiakirjojen laadinnassa tuen päätösten yhteydessä. Tutkimuksen pohjalta voidaan sanoa, että aikaa kuluu tällä hetkellä liikaa erilaisten asiakirjojen täyttämiseen, eikä itse tuen tarjoamiseen koeta olevan tarpeeksi resursseja. Oppilaiden tarpeiden kohtaamiseksi kentälle kaivataan kipeästi lisää henkilöstöresursseja sekä pienempiä luokkakokoja. Myös yhteistyötä eri toimijoiden välillä tulisi kehittää ja selkiyttää. Nämä osaltaan vahvistavat aiempien tutkimusten tuloksia sekä osoittavat, että yhteiskunnallinen keskustelu oppimisen ja koulunkäynnin tuen tilanteesta on tarpeellista.

With the change in the law in 2011, the organization of special education has changed from a two-tiered to a three-tiered support model. The three-step support model focuses on preventing problems by responding to learning challenges at an early stage, taking into account the neighbourhood school principle. There are big differences between schools and municipalities in how to proceed through the support steps and how to fill out the documents. For this reason, at both the national and municipal level, efforts have been made to map and unify the operating models and pedagogical documents in use. The purpose of this study was to find out how teachers and the school directors of the city of Rovaniemi evaluate the implementation of the three-tiered support. In addition, this study aims to find out how teachers and school directors experience the adequacy and the allocation of resources regarding support at school. The goal of this research was to produce information that can be used to develop and unify support practices in schools in the city of Rovaniemi. The study is part of a larger investigation carried out by the city, which examines the views of different operators regarding support at school. The survey of this study was carried out during years 2021-2022 as part of the Learning support and inclusion development project. The data was collected during March 2022 using an electronic questionnaire. The research questionnaire was sent to all teachers and school managers who work in Rovaniemi city elementary schools in grades 1-9. In total, 152 respondents took part in the survey. The comprehensive survey had both quantitative and open-ended questions. This study represents a quantitative study. The results of our study partially confirmed the results of previous similar studies that have been carried out in different locations in Finland. (for example Opetus- ja kulttuuriministeriö 2014; Pulkkinen, Jahnukainen & Pirttimaa 2015; Opetusalan ammattijärjestön Kuopion opettajien paikallisyhdistys ry 2017; Vainikainen, Lintuvuori, Paananen, Eskelinen, Kirjavainen, Hienonen, Jahnukainen, Thuneberg, Asikainen, Suhonen, Alijoki, Sajaniemi, Reunamo, & Hotulainen 2018; Ståhlberg, Kupiainen, Rämä, Lintuvuori & Hotulainen 2019; Lintuvuori & Rämä 2022). According to the Rovaniemi survey, there is still a need for improvement in the implementation of the three-tier support, although many things in the new practices are perceived to work locally. In questions related to the three-tiered support, teachers estimate the boundary between intensified and special support to be significantly clearer compared to the boundary between general and enhanced support. In addition, some of the respondents felt that the practices related to pedagogical documents were unclear. Based on the research, it can be said that too much time is currently spent filling out various documents, and it is felt that there are not enough resources to provide the support itself. In order to meet the needs of the students, the field desperately needs more human resources and smaller class sizes. Cooperation between different actors should also be developed and clarified. These results confirm the results of previous studies and show that social discussion about the situation of support in learning and school attendance is necessary.