”Valmentajalta voi oppia niin paljon.” : Narratiivinen tutkimus kilpaurheilijoiden valmennussuhteista
Juutinen, Alina (2022-11)
Juutinen, Alina
Lapin yliopisto
11 / 2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366671
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112366671
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kilpaurheilijoiden kokemuksia ja käsityksiä valmennussuhteesta erityisesti hyvän valmennuksen ja valmennussuhteen näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta pääluvusta, joista ensimmäisessä käsittelen valmentajan työhön kuuluvia osa-alueita, sekä urheilijan ja valmentajan välistä ihmissuhdetta. Toisessa pääluvussa käsittelen yleisesti valmentajan ja urheilijan toimintaympäristöä eli lasten ja nuorten liikuntaharrastusta ja kilpaurheilua. Liikuntaa ja urheilua käsitellään oppimisen, terveyden sekä kasvatuksen näkökulmista. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena narratiivista tutkimusotetta hyödyntäen. Aineisto koostuu viiden aikuisen teemahaastatteluista. Haastateltavilla yhteistä on pitkä kilpaurheilutausta, joka osalla on tullut päätökseensä ja osalla jatkuu edelleen. Tutkimuksen aineisto on analysoitu aihepiireittäin teemoittaen.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi hyvää valmennussuhdetta edistäviä tekijöitä, joita ovat valmentajan helppo lähestyttävyys, urheilijan kohtaaminen muussakin kuin treeniympäristössä, valmentajan osaaminen lajista ja urheilusta sekä toivottujen tulosten saavuttaminen urheilun ja muun elämän kontekstissa. Hyvää valmennussuhdetta vaikeuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat puutteet valmentajan osaamisessa, negatiivisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen sekä painon tarkkailu. Erittelin aineiston perusteella hyvän valmentajan piirteet, joita olivat valmentajan taito kuunnella urheilijaa, oman persoonansa näyttäminen valmentamisessa, osaavuus tai motivoituneisuus oppimaan valmentamisesta, urheilijoiden tunteminen ja huomioiminen sekä auktoriteettina toimiminen. Valmennuksen vaikutuksiksi nykypäivään tutkittavat mainitsivat liikuntatottumukset ja liikunnan ilon, itseohjautuvuuden haasteet, hyvinvointiin liittyvän osaamisen sekä kyvyn luoda rutiineja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmentaminen on hyvin vaativaa ja monipuolista työtä, joka edellyttää osaamista monelta osa-alueelta, mutta myös humoristista, helposti lähestyttävää ja valovoimaista persoonaa. Kynnys valmentajaksi lähtemiselle voi olla korkea, mikäli odotukset ovat suuret. Pohdintaluvussa haastankin miettimään ratkaisuja valmennuksen ja valmentajien kehittämiselle seuratasolla, esimerkiksi koulutuksen ja valmennustiimien avulla.
Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi hyvää valmennussuhdetta edistäviä tekijöitä, joita ovat valmentajan helppo lähestyttävyys, urheilijan kohtaaminen muussakin kuin treeniympäristössä, valmentajan osaaminen lajista ja urheilusta sekä toivottujen tulosten saavuttaminen urheilun ja muun elämän kontekstissa. Hyvää valmennussuhdetta vaikeuttaviksi tekijöiksi osoittautuivat puutteet valmentajan osaamisessa, negatiivisen ilmapiirin luominen ja ylläpitäminen sekä painon tarkkailu. Erittelin aineiston perusteella hyvän valmentajan piirteet, joita olivat valmentajan taito kuunnella urheilijaa, oman persoonansa näyttäminen valmentamisessa, osaavuus tai motivoituneisuus oppimaan valmentamisesta, urheilijoiden tunteminen ja huomioiminen sekä auktoriteettina toimiminen. Valmennuksen vaikutuksiksi nykypäivään tutkittavat mainitsivat liikuntatottumukset ja liikunnan ilon, itseohjautuvuuden haasteet, hyvinvointiin liittyvän osaamisen sekä kyvyn luoda rutiineja.
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että valmentaminen on hyvin vaativaa ja monipuolista työtä, joka edellyttää osaamista monelta osa-alueelta, mutta myös humoristista, helposti lähestyttävää ja valovoimaista persoonaa. Kynnys valmentajaksi lähtemiselle voi olla korkea, mikäli odotukset ovat suuret. Pohdintaluvussa haastankin miettimään ratkaisuja valmennuksen ja valmentajien kehittämiselle seuratasolla, esimerkiksi koulutuksen ja valmennustiimien avulla.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]