Sata vuotta rikoksia: Rikokset julkista taloutta vastaan

Abstract

Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tutkia, miten rikoslain 29 luvun rikossäännöksiä on muutettu rikoslain olemassaolon aikana, ja mikä näiden muutosten taustalla on vaikuttanut. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan veropetossäännösten nykytilaa ja verrataan suomalaista veropetossääntelyä ruotsalaiseen ja yhdysvaltalaiseen sääntelyyn. Menetelmiltään tutkimus on lainopillinen, oikeushistoriallinen, oikeusvertaileva ja kriminaalipoliittinen.

Tutkimuksessa keskitytään rikoslain 29 luvun rikossäännösten muutoksiin ja niihin vaikuttaneisiin yhteiskunnallisiin ja kriminaalipoliittisiin taustoihin. Paine säännösten muuttamiselle ja uusien säännösten mukaan ottamiselle on tullut muun muassa säännösten vanhentumisesta, yhteiskunnallisesta kehityksestä sekä kriminaalipoliittisten näkemysten muuttumisista. Säännösten sisältöihin ja rangaistusasteikoihin ovat lain yli satavuotisen olemassaolon aikana vaikuttaneet niin kieltolain tuomat tullirikosten kasvaneet määrät kuin myös yhteiskunnallisen kehityksen myötä syntynyt tarve erilaiselle sääntelylle, kuten avustusrikoksille.

Tutkimuksen pääpaino on verorikoksissa, joiden osalta tarkastelu laajennetaan myös nykyhetkeen. Verorikokset ja erityisesti veropetoksen normaali muoto on yksi rikoslain vanhimmista ja samankaltaisimpina säilyneistä säännöksistä. Veropetos on vuosisataisen kehityksensä aikana saanut rinnalleen kvalifioidun ja lievän tekomuodon sekä verorikkomuksen. Tutkielmassa keskitytään verorikosten historiallisen kehityksen lisäksi veropetoksen nyky-hetkeen. Verorikosten säännösten nykytilaa rikoslain 29 luvun osalta tarkastellaan laajemmin sekä verrataan suomalaisia veropetossäännöksiä ruotsalaisiin ja yhdysvaltalaisiin vastineisiinsa. Vaikka veropetos voidaankin nähdä hyvin universaaliksi säännökseksi, poikkeaa se hieman eri maiden välillä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa ei tunnisteta kuin normaalimuotoinen veropetos, jonka vuoksi se poikkeaakin selkeästi suomalaisesta ja ruotsalaisesta veropetosten useampiportaisesta sääntelystä.