Törkeän tuottamuksen merkityssisältö tuottamuksellisessa rahanpesussa
Autti, Hilla-Maaria (2022-11-24)
Autti, Hilla-Maaria
Lapin yliopisto
24.11.2022
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112466839
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022112466839
Tiivistelmä
Maisteritutkielman tavoitteena on tarkastella törkeän tuottamuksen merkityssisältöä tuottamuksellisessa rahanpesussa (RL 32:9). Valittu tutkimusmetodi on lainopillinen.
Tutkimusaineistoon sisältyvä oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus osoittaa tuottamuksellisen rahanpesun soveltamisalan on epäselvä suhteessa rahanpesun tahalliseen tekomuotoon ja siihen, milloin tuottamus tulisi kvalifioida törkeäksi. Muita tunnusmerkistöön sisältyviä ongelmia ovat rahanpesun tahalliseen tekomuotoon (RL 32:9) sisältyvä korotetun tahallisuuden vaatimus ja painava syy epäillä – kriteeri epätavanomaisena lainkirjoitusmenetelmänä.
Tutkimuksen tunnistamia syitä tuottamuksellisen rahanpesun soveltamisalan epäselvyyteen ovat seuraavat. Objektiivinen huolimattomuus voi ilmetä rahanpesurikoksissa identtisellä tavalla sekä tahallisessa että tuottamuksellisessa tekomuodossa. Näissä olosuhteissa tekijän subjektiivinen huolimattomuus ratkaisee, onko kyseessä tahallinen vai tuottamuksellinen rahanpesurikos. Subjektiivinen huolimattomuuden painoarvo on isossa roolissa myös tuottamuksen törkeysarvioinnissa, koska arvioinnissa eniten merkitystä saava kriteeri on riskinoton tietoisuus. Kun tuottamuksen törkeysarviointi on jo lähtökohtaisesti tapauskohtaisiin seikkoihin perustuvaa kokonaisarviointia, tuomioistuimet voivat samankaltaisissakin olosuhteissa päätyä erilaisiin ratkaisuihin siitä, oliko tuottamus törkeää. Tekijän subjektiivisella huolimattomuudella voi kummassakin tilanteessa olla ratkaiseva painoarvo, mikä tekee tuottamuksellisen rahanpesun soveltamisalasta epämääräisen ja ratkaisuista tapauskohtaisia.
Tutkimuksen mukaan korotetun tahallisuuden vaatimuksen perusmuotoisessa rahanpesussa ei tule vaikuttaa syyksilukemisen perusteisiin tuottamuksellisessa tekomuodossa. Syytä epäillä - kriteeriä käytetään tunnusmerkistöissä, joissa rikosvastuu liittyy siihen, oliko tekijä tekohetkellä tietoinen tietystä olosuhteesta, jonka havaitseminen olisi pitänyt saada hänet käsittämään, että käsillä olevat olosuhteet viittaavat kiellettyyn toimintaan ja että toimintaa jatkamalla hän ottaa kielletyn riskin. Jokaista säännöstä tulee kuitenkin tulkinta niiden omista lähtökohdista käsin, eikä itse kriteeri tarjoa tähän tulkintaan juurikaan apuvälineitä.
Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan oikeuskäytäntöä mahdollisten säännönmukaisuuksien paikantamiseksi koskien törkeän tuottamuksen ala- ja ylärajaa. Vaikka tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan joitain yleisiä suuntaviivoja, vaatisi luotettavien tulosten saavuttaminen laajempaa katsausta hovi- ja käräjäoikeuksien ratkaisukäytäntöön.
Tutkimusaineistoon sisältyvä oikeuskäytäntö ja oikeuskirjallisuus osoittaa tuottamuksellisen rahanpesun soveltamisalan on epäselvä suhteessa rahanpesun tahalliseen tekomuotoon ja siihen, milloin tuottamus tulisi kvalifioida törkeäksi. Muita tunnusmerkistöön sisältyviä ongelmia ovat rahanpesun tahalliseen tekomuotoon (RL 32:9) sisältyvä korotetun tahallisuuden vaatimus ja painava syy epäillä – kriteeri epätavanomaisena lainkirjoitusmenetelmänä.
Tutkimuksen tunnistamia syitä tuottamuksellisen rahanpesun soveltamisalan epäselvyyteen ovat seuraavat. Objektiivinen huolimattomuus voi ilmetä rahanpesurikoksissa identtisellä tavalla sekä tahallisessa että tuottamuksellisessa tekomuodossa. Näissä olosuhteissa tekijän subjektiivinen huolimattomuus ratkaisee, onko kyseessä tahallinen vai tuottamuksellinen rahanpesurikos. Subjektiivinen huolimattomuuden painoarvo on isossa roolissa myös tuottamuksen törkeysarvioinnissa, koska arvioinnissa eniten merkitystä saava kriteeri on riskinoton tietoisuus. Kun tuottamuksen törkeysarviointi on jo lähtökohtaisesti tapauskohtaisiin seikkoihin perustuvaa kokonaisarviointia, tuomioistuimet voivat samankaltaisissakin olosuhteissa päätyä erilaisiin ratkaisuihin siitä, oliko tuottamus törkeää. Tekijän subjektiivisella huolimattomuudella voi kummassakin tilanteessa olla ratkaiseva painoarvo, mikä tekee tuottamuksellisen rahanpesun soveltamisalasta epämääräisen ja ratkaisuista tapauskohtaisia.
Tutkimuksen mukaan korotetun tahallisuuden vaatimuksen perusmuotoisessa rahanpesussa ei tule vaikuttaa syyksilukemisen perusteisiin tuottamuksellisessa tekomuodossa. Syytä epäillä - kriteeriä käytetään tunnusmerkistöissä, joissa rikosvastuu liittyy siihen, oliko tekijä tekohetkellä tietoinen tietystä olosuhteesta, jonka havaitseminen olisi pitänyt saada hänet käsittämään, että käsillä olevat olosuhteet viittaavat kiellettyyn toimintaan ja että toimintaa jatkamalla hän ottaa kielletyn riskin. Jokaista säännöstä tulee kuitenkin tulkinta niiden omista lähtökohdista käsin, eikä itse kriteeri tarjoa tähän tulkintaan juurikaan apuvälineitä.
Tutkimuksessa pyrittiin kartoittamaan oikeuskäytäntöä mahdollisten säännönmukaisuuksien paikantamiseksi koskien törkeän tuottamuksen ala- ja ylärajaa. Vaikka tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan joitain yleisiä suuntaviivoja, vaatisi luotettavien tulosten saavuttaminen laajempaa katsausta hovi- ja käräjäoikeuksien ratkaisukäytäntöön.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4472]