Sosiaalityöntekijöiden moraalinen järkeily huostaanotetun lapsen ja vanhemman välisessä yhteydenpidossa
Nurmi, Ella-Maria (2022)
Nurmi, Ella-Maria
Lapin yliopisto
2022
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120769766
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2022120769766
Tiivistelmä
Pro gradu – tutkielma käsittelee alle 12-vuotiaan huostaanotetun lapsen ja laittomia päihteitä käyttävän vanhemman välistä yhteydenpitoa lastensuojelun sijaishuollon asiakkuuden aikana. Tutkin, miten sosiaalityöntekijät järkeilevät lapsen ja vanhemman välistä yhteydenpitoa lapsen huostaanoton aikana ja, millaisia diskursseja sosiaalityöntekijöiden järkeilyn kautta rakentuu. Lähestyn tutkimustehtävää lastensuojelun käytäntöihin ja sosiaalityöntekijöiden asemaan paikantuvan harkintavallan ja moraalisen järkeilyn mahdollisuuksien näkökulmasta.
Tutkimusaihe on tärkeä, jotta huostaanotetun lapsen turvallinen kasvu ja kehitys sekä läheiset ihmissuhteet voidaan turvata kodin ulkopuolisesta sijoituksesta huolimatta. Sosiaalityöntekijöiden moraalinen järkeily on tutkimuskentällä vähäistä huomiota saanut ilmiö, vaikka eettisten ja moraalisten kysymysten on tunnistettu hallitsevan lastensuojelutyötä. Sosiaalityöntekijät käyttävät moraalista järkeilyä jossakin määrin kiistanalaisissa lastensuojelun päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutilanteissa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluilla. Ryhmähaastatteluja oli kaksi ja haastateltavia yhteensä kuusi. Haastattelut mukailevat strukturoimatonta haastattelua. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineiston analyysimenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiaan, sillä ryhmähaastatteluissa tieto rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Sosiaalityöntekijöiden järkeilystä muodostui kuusi diskurssia: lapsen hyvinvoinnin ensisijaisuuden, toteutumattomien tapaamisten, huumausaineiden seulonnan, vanhemman päihteettömyyden tukemisen, laittomien päihteiden käytön sekä lapsen ja vanhemman tapaamispaikan diskurssit. Diskurssit rakentuivat sosiaalityöntekijöiden järkeilyn myötä, mutta järkeilyä ilmeni myös diskurssien sisällä. Diskurssien sisällä tapahtunut järkeily osoittautui moninaiseksi, mutta yleisellä tasolla tapahtuvaksi. Tutkimustuloksina voidaan esittää myös se, ettei diskurssien sisällä tapahtunut järkeily saavuttanut odotetulla tavalla moraalisen järkeilyn asemaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaankin pohtia, eivätkö sosiaalityöntekijät tunnistaneet huostaanotetun lapsen ja laittomia päihteitä käyttävän vanhemman välisessä yhteydenpidossa piileviä moraalisia kysymyksiä.
Tutkimusaihe on tärkeä, jotta huostaanotetun lapsen turvallinen kasvu ja kehitys sekä läheiset ihmissuhteet voidaan turvata kodin ulkopuolisesta sijoituksesta huolimatta. Sosiaalityöntekijöiden moraalinen järkeily on tutkimuskentällä vähäistä huomiota saanut ilmiö, vaikka eettisten ja moraalisten kysymysten on tunnistettu hallitsevan lastensuojelutyötä. Sosiaalityöntekijät käyttävät moraalista järkeilyä jossakin määrin kiistanalaisissa lastensuojelun päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutilanteissa.
Tutkimuksen aineisto on kerätty sosiaalityöntekijöiden ryhmähaastatteluilla. Ryhmähaastatteluja oli kaksi ja haastateltavia yhteensä kuusi. Haastattelut mukailevat strukturoimatonta haastattelua. Tutkimus on laadullinen tutkimus, ja aineiston analyysimenetelmänä toimii diskurssianalyysi. Tutkimus nojaa sosiaalisen konstruktionismin tieteenfilosofiaan, sillä ryhmähaastatteluissa tieto rakentuu sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
Sosiaalityöntekijöiden järkeilystä muodostui kuusi diskurssia: lapsen hyvinvoinnin ensisijaisuuden, toteutumattomien tapaamisten, huumausaineiden seulonnan, vanhemman päihteettömyyden tukemisen, laittomien päihteiden käytön sekä lapsen ja vanhemman tapaamispaikan diskurssit. Diskurssit rakentuivat sosiaalityöntekijöiden järkeilyn myötä, mutta järkeilyä ilmeni myös diskurssien sisällä. Diskurssien sisällä tapahtunut järkeily osoittautui moninaiseksi, mutta yleisellä tasolla tapahtuvaksi. Tutkimustuloksina voidaan esittää myös se, ettei diskurssien sisällä tapahtunut järkeily saavuttanut odotetulla tavalla moraalisen järkeilyn asemaa. Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaankin pohtia, eivätkö sosiaalityöntekijät tunnistaneet huostaanotetun lapsen ja laittomia päihteitä käyttävän vanhemman välisessä yhteydenpidossa piileviä moraalisia kysymyksiä.
Kokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [4596]