Korona koulussa - kriisistä normaaliin rehtorin johtamana

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia valmiuksia rehtoreilla oli korona-kriisin johtamiseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin laadullisin menetelmin kolmella puolistrukturoidulla teemahaastattelulla vuoden 2021 aikana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmin.

Tutkimukseen haastateltiin kolmea Lapin kunnan rehtoria. He olivat koko koronakriisin ajan rehtorin tehtävissä ja koulut olivat eri kokoisia eri puolella Lappia. Analysoinnissa etsin yhteneväisyyksiä ja eroavaisuuksia haastattelun teemojen mukaisesti. Lisäksi kiinnitin huomiota myös rehtoreiden jaksamiseen sekä jaksamisen tukemiseen.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että kunnat olivat varautuneet kriisiin eri tavalla. Myös kriisin hoitamisessa oli eroavaisuuksia. Tähän vaikutti kunnan toimintamalli, miten kouluilla oli säännöllisiä palavereita sekä miten oli hankittu opetusmateriaalia, esimerkiksi tietokoneita. Kunnan koulutoimen johtamisessa oli myös eroavaisuuksia, joka vaikutti rehtorin päätösprosesseihin.

Rehtorin jaksamisen kannalta kävi ilmi, että heidän työnsä kriisin aikana oli hyvin tiivistä sekä sisälsi hyvin paljon erilaisia päätöksiä. Tehtäviin kului mm. koulun toiminnan suunnittelua, hallinnollisia päätöksiä sekä olla tukena opettajille. Kuitenkin kävi ilmi, että rehtoreiden jaksamiseen ja hyvinvointiin ei oltu kiinnitetty kovinkaan paljon huomiota. Tämä olisi tärkeää, jotta kriisistä siirryttäessä toipumiseen rehtorit jaksaisivat myös tämän vaiheen.