"Koen, että olin kiusaaja ja uhri" Narratiivinen tutkimus koulukiusaajan toiminnan ymmärtämisestä Putnamin sosiaalisen pääoman teoriasta käsin

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää koulukiusaamisen ilmiötä kiusaajien näkökulmasta. Tutkimuksen on retrospektiivinen. Tutkimuksessani aikuistuneet kertojat käyvät läpi peruskoulun aikaista toimintaansa sekä sen merkitystä myöhemmälle elämälleen. Kuvaan kiusaamista peruskouluikäisten lasten ja nuorten keskuudessa ja selvitän, millaisena Putnamin sosiaalinen pääoma näyttäytyy koulukiusaajien kertomuksissa. Putnamin sosiaalinen pääoma koostuu sosiaalisesta verkostosta, luottamuksesta ja normeista. Lisäksi olen kiinnostunut siitä, miten aikuistuneet koulukiusaajat määrittävät kiusaamisen kertomuksissaan.

Koulukiusaamista ei ole juurikaan aiemmin tutkittu koulukiusaajien näkökulmasta. Tutkielman aineisto muodostuu 13 kertojan koulukiusaamista koskevista narratiiveista. Kertomukset perustuvat koulukiusaajien omakohtaisiin eli subjektiivisiin kokemuksiin kiusaamisesta, kiusaajana toimimisesta ja myöhemmästä asian käsittelystä. Kertomukset on kerätty sosiaalisen median välityksellä täysin nimettömänä. Tutkimukseni on laadullinen, aineistoni on narratiivinen ja analysoin aineistoa teoriaohjaavan tematisoinnin keinoin Putnamin sosiaalisen pääoman viitekehyksen ohjaamana.

Johtopäätöksenä tutkimuksesta voidaan todeta, että lasten ja nuorten sosiaalisessa pääomassa ilmeni usein piirteitä, jotka ovat yhteydessä kiusaamiseen. Puutteet sosiaalisessa pääomassa ovat omiaan altistamaan lasta kiusaamiseen ryhtymiseen. Sosiaalisen pääoman kaikki kolme osa-aluetta osoittautuvat yhtä tärkeiksi lasten ja nuorten sosiaalisen pääoman muodostumisessa ja ne myös vaikuttavat toisiinsa. Tulosten avulla on mahdollista laajentaa ymmärrystä kiusaamisilmiöstä kokonaisvaltaisena yksilö- ja yhteiskuntasidonnaisena kokemuksena niin, että myös kiusaaja on tilanteessaan uhri ja tarvitsee tukea.