Monta syytä saada lisää ohjausta – tehostettu henkilökohtainen oppilaanohjaus perusopetuksessa

Abstract

Tämän laadullisen tapaustutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisten taustasyiden vuoksi oppilaalle annetaan perusopetuslain 11a§:n mukaista tehostettua oppilaanohjausta peruskoulussa sekä millaisia muita koulun tukitoimia oppilaalla on ollut. Tehostetussa oppilaanohjauksessa annetaan oppilaalle henkilökohtaista ohjausta sekä tehostetaan työelämään ja koulutukseen tutustumista kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosiluokalla. Aihe on ajankohtainen, eikä siitä ole vielä saatavilla tutkimustietoa, koska laki tehostetusta opinto-ohjauksesta tuli voimaan syksyllä 2021. Tutkimuksen käsitteellinen viitekehys on opinto-ohjauksen, tehostetun opinto ohjauksen sekä koulunkäynnin tuen käsitteissä. Yhteiskunnallinen ilmiö tutkimuksen taustalla on syrjäytymisen ehkäisy. Tutkimuksessa pohja-aineisto koostuu 164 yhdeksäsluokkalaisen oppilaan yhteishaun hakutoiveista sekä oppilaiden henkilökohtaisista ohjauskeskustelukäynneistä oppilaanohjaajalla lukuvuonna. Varsinaisen tutkimusjoukon muodostavat oppilaat (n=47), jotka luokiteltiin kuuluvaksi tehostetun henkilökohtaisen oppilaanohjauksen piiriin. Tutkimuksessa tarkasteltiin oppilaiden oppimisen tuen tasoja sekä oppilashuollon tukitoimia tehostetun oppilaanohjauksen rinnalla. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällön analyysimenetelmällä. Tulosten mukaan 29 % oppilaista oli saanut peruskoulussa tehostettua oppilaanohjausta. Ammatilliseen koulutukseen hakevien tehostetun oppilaanohjauksen tarve näyttää olevan hieman suurempi kuin lukioon hakevien oppilaiden. Ammatilliseen koulutukseen hakeneiden oppilaiden suurimmat syyt tehostettuun oppilaanohjaukseen olivat selkiytymätön ammatinvalinta sekä motivaation puute opiskelua kohtaan. Lukioon hakeneiden suurimmat syyt olivat oppimisen ongelmat sekä harrastamisen ja opintojen yhdistämisen vaikeus. Molemmille ryhmille yhteisiä tehostetun oppilaanohjauksen syitä olivat paineet koulutusvalinnasta, numeroiden nostamiseen liittyvät toiveet, omien vahvuuksien etsiminen sekä oppilashuollollisen tuen tarpeet. Tämän tutkimuksen mukaan 40 % tehostettua henkilökohtaista oppilaanohjausta saaneista oppilaista tarvitsi myös oppilashuollon tukitoimia.

The purpose of this qualitative case study was to examine reasons, a student was granted intensified student counselling in lower secondary school in accordance with Section 11a of the Basic Education Act in Finland and what other support measures were taken. In intensified student counselling in the eighth and ninth grades, the student is granted personal guidance and gets to know working life and future education opportunities. The topic is new and there is very little research information available, because the law on intensified student counselling only came into force in the fall of 2021. The conceptual reference framework of the research is in the concepts of student counselling and other support given at school. The social phenomenon behind this research is the prevention of exclusion. In this case study, the basic material used is on 164 ninth-grade students' joint selection system applications and the students' personal counselling visits with the student counsellor during the school year. The actual research group consists of 47 pupils who were classified as belonging within the scope of enhanced personal student counselling. The study examined the levels of support and student welfare measures at school alongside student counselling. The material was analysed with qualitative research content analysis. According to the results, 29% of the students had received intensified student counselling at school. The need for intensified counselling seems to be slightly bigger in students applying for vocational schools compared to those applying for upper secondary schools. The biggest reasons for the need for intensified counselling among students applying for vocational schools seemed to be unclear career choices and lack of motivation towards studying. The biggest reasons for students applying for upper secondary schools were learning problems and the difficulties of dividing their time between hobbies and studying. The common reasons for intensified student counselling for both groups were pressures of unclear education choices, wishes related to raising grades, finding one’s own strengths and the need for student welfare support. According to this study, 40% of the students who received intensified personal student counselling also needed student care support measures.