Hyvinvointilähete-toimintamallin merkitys toimijuuden tukemisessa

Abstract

Pro gradu -tutkielmani syventyy Linkki lappilaiseen hyvinvointiin -hankkeen kehittämään Hyvinvointilähete-toimintamalliin. Lapin sairaanhoitopiirin ohjaamaan hankkeeseen osallistuvat Enontekiön, Muonion ja Kemijärven kunnat sekä Lapin Yliopisto ja Lapin AMK. Lisäksi mukana olivat muun muassa Sotu ry ja Poske. Hankkeen rahoitusaika oli 1.1.2020–31.12.2021. Hyvinvointilähete-toiminta sijoittui kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin. Toimintamallin tavoitteena oli, että asiakas löytää paikkansa yhteisöllisestä toiminnasta ja kokee oman hyvinvointinsa vahvistuvan yhteiskunnallisen osallisuuden lisääntyessä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden käytön väheneminen asiakkaiden hyvinvoinnin lisääntyessä. Selvitän tutkielmassani, millaisia tuensaajan toimijuutta rakentavia tekijöitä Hyvinvointilähete-toimintamallissa ilmeni. Lisäksi tarkastelen, millaisia merkityksiä tuensaajat antoivat toiminnalle suhteessa heidän toimijuuteensa. Tutkielmani aineistona toimii kymmenen kehittämishankkeen suorittamaa tuensaajan haastattelua. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina, osa kasvokkain ja osa etäyhteydellä. Tutkimusaineiston analyysin toteutan aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimii toimijuus -käsite. Tutkielma liittyy yhteiskunnalliseen keskusteluun siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita paljon käyttävien tilannetta voitaisiin helpottaa ja miten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä syntyvien kustannusten nousu saadaan katkaistua. Haastateltujen Hyvinvointilähete-toiminnalle antamat merkitykset suhteessa heidän toimijuuteensa ilmeni tuensaajien haluna, kykynä ja tilaisuuksina kuvata ja reflektoida elämänpolkuaan ja -tapahtumiaan. Lisäksi tuensaajien toimijuus näyttäytyi omien resurssien ja mahdollisuuksien havaitsemisena ja hyödyntämisenä sekä oman hyvinvoinnin tavoittelemiseksi tehtyinä suunnitelmina ja toteutuksina. Hyvinvointilähete-toiminnassa haastateltujen toimijuuden lisääntymistä estivät koronarajoitusten lisäksi mm. kustannusten syntyminen eri aktiviteeteistä sekä tuensaajien linkkihenkilöille esittämien toiveiden vaatimattomuus, sillä tuensaajat eivät halunneet kuormittaa linkkihenkilöitä liiaksi omilla toiveillaan. Myös Hyvinvointilähete-toiminnalle asetettu kuuden kuukauden maksimikesto koettiin seikkana, joka voi katkaista toimijuuden vahvistumisen ja palauttaa sen tasolle, jossa se oli toiminnan alkaessa. Tutkielman tulosten pohjalta koen, että Hyvinvointilähete-toimintamalli luo yksilöille mahdollisuuksia toimijuuteen, jolla he voivat tavoitella itse asettamia, hyvinvointia lisääviä päämääriä. Uskon, että toimintamalli soveltuu myös sekä kunnan että yhteiskunnan taloudellisen kestävyyden tavoitteluun tuensaajien hyvinvoinnin lisääntyessä.