Rahapelaamiseen koukussa – Fenomenologinen tutkimus rahapelaajien kokemuksista rahapeliongelman kanssa elämisestä ja saadun tuen merkityksestä

Abstract

Rahapelaaminen on ollut Suomessa hyväksyttävää koko kansan huvia, johon on vaikuttanut se, että rahapelaamisen tuotto on käytetty yleishyödyllisiin kohteisiin. Rahapelaaminen kuitenkin aiheuttaa monenlaisia haittoja. Tutkimusten mukaan suuri osa rahapelituotosta tulee niiltä ihmisiltä, joilla on rahapeliongelma. Rahapelaamista ja rahapeliongelmaa on paljon tutkittu sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Yleensä tutkimukset ovat olleet ilmiön yleisyyttä kartoittavia. Tässä tutkielmassa pyrittiin saamaan syvällisempi käsitys rahapeliriippuvaisen elämismaailmasta, että voidaan heitä paremmin ymmärtää ja tukea. Tutkielmassa kysyttiin, millaisena rahapeliriippuvaiset kokevat elämänsä rahapeliongelman kanssa? Selvitettiin lisäksi, millaista tukea pelaajat ovat saaneet rahapelaamisen aiheuttamissa haitoissa ja pelaamisesta irti pääsemisessä, ja mikä on saadun tuen merkitys?

Tutkielman aineistona käytettiin A-klinikkasäätiön ylläpitämän Päihdelinkkisivuston Valtti-keskustelualueen rahapeliongelman omaavien keskusteluja. Keskustelut ovat julkisia. Voidakseen kirjoittaa alueelle täytyy keskustelualueelle kirjautua. Tutkielmassa olivat mukana 13 henkilön kirjoitukset. Perusteena valinnalle oli, että kirjoituksia oli vähintään vuoden ajalta. Tutkimukseen valikoitui tällä perusteella vain työssäkäyviä ihmisiä. Tutkimuksen toteutustapana käytettiin hermeneuttisfenomenologista menetelmää. Siinä korostuvat itse kunkin osallistujan yksilökohtaisten merkitysten kirjaaminen ja niiden perusteella laadittavat yleiset merkitysverkostot. Tärkeä käsite on elämistilanne, jota tarkastellaan holistisesti; kehollisuuden, tajunnallisuuden ja situationaalisuuden kautta. Hermeneutiikkaan kuuluu myös tulosten tulkinta.

Tutkimuksessa selvisi, että rahapeliongelman omaava voi joutua sinnittelemään vuosikausia pienillä käyttövaroilla. Velkaa lyhennetään kuukausittain suurilla summilla. Osa veloista on usein ulosoton perinnässä, jonka lisäksi maksetaan muita velkoja. Elämä on jatkuvaa taistelua myös pelihimoa vastaan. Pelihimoa lisäävät mainokset. Niitä pelaajat pitävät vastuuttomina, sillä usein ne lisääntyvät juuri silloin, kun he ovat asettaneet kieltoja peliyhtiöille sekä luotonantajille ja ilmoittaneet rahapeliongelmasta. Taloudellinen tilanne on jokaisen kirjoittajan päällimmäinen huoli. Siitä huolimatta kukaan ei kerro saaneensa tai edes hakeneensa toimeentulotukea. Heillä on käsitys, ettei sitä ole mahdollista saada. Tutkielman rahapelaajat osoittautuvat pikemminkin vastuuntuntoisiksi kuin vastuuttomiksi. He haluavat maksaa velkansa takaisin ja kärsiäkin tiukasta tilanteesta, koska kokevat itse aiheuttaneensa ongelmansa. He alkavat kantamaan vastuunsa perheen menoista, kun ovat onnistuneet lopettamaan pelaamisen.

Häpeä ja syyllisyys pelaamisesta on valtaisa. Moni salaa ongelman kaikilta ja ainoa tuki on keskustelualueen vertaistuki. Osa pelaajista kertoo vain läheisilleen. Parhaiten pelaamisesta näyttävät pääsevän eroon ne pelaajat, joilla on läheisten tuki ja sen lisäksi hakevat myös muuta tukea, kuten psykoterapiaa tai psykologin palveluja sekä talous- ja velkaneuvontaa. Silloin opitaan tunteiden käsittelyä ja saadaan vaihtoehtoisia ratkaisuja pelihimon iskiessä sekä neuvoja ja tukea talouden hoitoon. Rahapelaajien GA-ryhmät koetaan myös hyvänä tukena, koska siellä ymmärretään ongelmaa parhaiten.

Sosiaalityön rooli rahapeliriippuvaisten tukemisessa jäi tämän tutkielman aineistossa todella vähäiseksi. Sosiaalityölle on kuitenkin ominaista tarkastella kokonaisvaltaisesti asiakkaan elämäntilannetta. Tutkimusten mukaan sairausorientaation rinnalle tai vaihtoehdoksi voidaan ottaa elämäntilanneorientaatio. Rahapeliongelman kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät, jotka usein vaikuttavat yhtäaikaisesti. Ei voi vastuuttaa vain rahapelaajaa. Tarvitaan eri alojen yhteistyötä, että rahapelaamisen haittoja saadaan vähennettyä. Sosiaalityö on tärkeä tekijä tässä yhteistyössä kuin myös rahapeliriippuvaisen muutokseen motivoimisessa ja tukemisessa. Rahapeliongelmaa on syytä kartoittaa sosiaalityössä palvelutarpeen arviota tehtäessä. Se tulee ottaa puheeksi esimerkiksi työterveyshuollon käynneillä ja ottaa huomioon työpaikkojen päihdeohjelmissa.