Musta joutsen laskeutui Meilahteen: Pandemian vaikutus terveyssosiaalityöhön sairaalassa adaptiivisen hallinnan näkökulmasta

Abstract

Tässä pro gradu -tutkimuksessa tutkittiin koronaviruspandemian vaikutusta terveyssosiaalityöhön Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä Husissa. Tutkimus käsitteli mustan joutsenen kaltaisen ilmiön tuomia muutoksia ja niihin sopeutumista adaptiivisen hallinnen teorian pohjalta. Tutkimuksen tarve nousi esiin arjessa Husin sosiaalityössä.

Tutkimusmenetelmänä oli kyselytutkimus. Kohderyhmänä olivat Husin Sisätaudit ja kuntoutus (Sisu) -yksikön kaikki sosiaalityöntekijät, jotka saivat kutsulinkin anonyymiin Webropol-kyselyyn Husin sisäisen Sisun sähköpostiryhmän kautta. Kysely lähetettiin 72 osoitteeseen, josta 32:sta saatiin vastaus määräaikaan mennessä. Kyselylomake sisälsi lähinnä monivalintakysymyksiä mutta myös avoimia kysymyksiä. Tutkimus oli pääosin kvantitatiivinen, mutta osin myös kvalitatiivinen kuvaileva tutkimus.

Kyselytutkimuksen esikuvana ja mallina toimi Panda-hankkeessa aiemmin tehty laajempi sosiaalialan ammattilaisille tehty kyselytutkimus. Kyselylomakkeen kysymykset olivat osin samoja, mutta Husin tarpeisiin mukaeltuja. Panda-hankkeen vastausmatriisi oli myös saatavilla vertailun mahdollistamiseksi.

Tämän tutkimuksen mukaan koronaviruspandemia vaikutti terveyssosiaalityöhön Husissa. Työn sisältö pysyi pääosin samana, mutta työn tekemisen tavat muuttuivat nopeasti. Asiakkaiden ja kollegojen tapaamisesta moni siirtyi yksin työhuoneesta käsin puhelimitse tehtävään työtapaan. Työn kuormittavuus kasvoi, ja pandemia lisäsi epävarmuutta ja pelkoa. Työt pystyttiin rajoituksista huolimatta hoitamaan. Työn yksinäisyys koettiin negatiiviseksi, ja asiakkaista oli huolta. Digitaalisten työtapojen käyttö yleistyi, etätyö ei juurikaan. Tilanteeseen on sopeuduttu hyvin ja toimintatapoja muokattu. Kaikki muutokset eivät jääneet pysyviksi. Kun rokotukset etenivät ja rajoitukset lievittyivät, Husissa on koettu monelta osin paluu entisiin työtapoihin. Arpia on silti jäänyt.