Kouluakäymättömyys sosiaalityön ja moniammatillisen yhteistyön näkökulmasta
Rontti, Tuuli; Ilvesluoto, Suvi (2023)
Rontti, Tuuli
Ilvesluoto, Suvi
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301296369
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202301296369
Tiivistelmä
Tässä pro gradu- tutkielmassa tarkastelemme kouluakäymättömyyden ilmiötä sekä keinoja, joilla kouluakäymättömyyteen voidaan puuttua sosiaalityön ja moniammatillisen yhteistyön keinoin. Tutkimuksessa vastaamme seuraaviin tutkimuskysymyksiin: Mitä syitä sosiaalityöntekijät näkevät kouluakäymättömyyden taustalla? Millaisia tukitoimia kouluakäymättömälle oppilaalle voidaan tarjota? Millainen merkitys moniammatillisella verkostotyöskentelyllä on kouluakäymättömyyden ratkaisemisessa?
Teoreettisina viitekehyksinä käytämme kouluakäymättömyyden ilmiön hahmottamisessa Kearneyn ja Silvermanin neljää toiminnallista luokkaa sekä Heynen ym. neljää poissaolotyyppiä. Moniammatillisen yhteistyön hahmottamisen teoreettisena viitekehyksenä käytämme Bronsteinin jäsentelemää moniammatillisen työskentelyn viittä tekijää. Aineistonkeruun suoritimme kyselyllä, joka julkaistiin sosiaalityöntekijöille tarkoitetussa Facebookryhmässä. Kyselyyn osallistui 46 vastaajaa. Hyödynnämme aineiston analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa analyysiä, jossa analyysin alussa aineistoa analysoidaan aineistolähtöisesti, mutta analyysin loppuvaiheessa aineistoa peilataan aiemmin esitettyyn teoreettiseen viitekehykseen.
Aineistomme perusteella kouluakäymättömyyden ilmiö näyttäytyy sosiaalityön näkökulmasta hyvin monisyisenä ja kompleksisena ilmiönä. Tutkimustulostemme mukaan syyt kouluakäymättömyyden taustalla liittyvät lapsen terveyteen, toimintakykyyn tai toimintaan, vanhemmuuteen ja kotioloihin tai kouluympäristöstä johtuviin syihin. Sosiaalityössä tarjotaan moninaisia tukitoimia kouluakäymättömille oppilaille. Tukitoimia tarjotaan lapselle ja hänen perheelleen kotiin ja kouluun jalkautuvina tukitoimina sekä yleisesti sosiaalityön palveluina. Tulokset kuitenkin osoittivat, että kouluakäymättömyyden ratkaisemiseen ei ole olemassa yleisiä, selkeitä toimintamalleja tai juuri kyseiseen ilmiöön kehitettyjä vaikuttavia interventioita. Riittämättömän resurssit niin peruspalveluiden kuin erityistason palveluidenkin tasolla luovat haasteita kouluakäymättömyyden ratkaisemiseen. Kouluakäymättömyys nähtiin haastavana ilmiönä ratkaista, jota ei voida ratkaista yhdestä organisaatiosta käsin. Moniammatillisen yhteistyön merkitystä korostettiin muun muassa sen mahdollistamien laajojen palvelukokonaisuuksien vuoksi, joita eri toimijat yhteistyössä pystyvät tarjoamaan. Moniammatillisessa yhteistyössä esiintyi sen tärkeydestä huolimatta paljon haasteita liittyen vastuunjakoon, systeemin keinottomuuteen, tiedonsiirtoon, prosessiin ja yhteistyön haasteisiin. Hahmottelimme tutkimuksen tulosten perusteella kouluakäymättömyyden ratkaisemisen kahdeksan lähtökohtaa, jotka koostuvat yksilöllisen ja rakenteellisen tason tekijöistä sekä moniammatillisen yhteistyön edellytyksistä.
Teoreettisina viitekehyksinä käytämme kouluakäymättömyyden ilmiön hahmottamisessa Kearneyn ja Silvermanin neljää toiminnallista luokkaa sekä Heynen ym. neljää poissaolotyyppiä. Moniammatillisen yhteistyön hahmottamisen teoreettisena viitekehyksenä käytämme Bronsteinin jäsentelemää moniammatillisen työskentelyn viittä tekijää. Aineistonkeruun suoritimme kyselyllä, joka julkaistiin sosiaalityöntekijöille tarkoitetussa Facebookryhmässä. Kyselyyn osallistui 46 vastaajaa. Hyödynnämme aineiston analyysimenetelmänä teoriaohjaavaa analyysiä, jossa analyysin alussa aineistoa analysoidaan aineistolähtöisesti, mutta analyysin loppuvaiheessa aineistoa peilataan aiemmin esitettyyn teoreettiseen viitekehykseen.
Aineistomme perusteella kouluakäymättömyyden ilmiö näyttäytyy sosiaalityön näkökulmasta hyvin monisyisenä ja kompleksisena ilmiönä. Tutkimustulostemme mukaan syyt kouluakäymättömyyden taustalla liittyvät lapsen terveyteen, toimintakykyyn tai toimintaan, vanhemmuuteen ja kotioloihin tai kouluympäristöstä johtuviin syihin. Sosiaalityössä tarjotaan moninaisia tukitoimia kouluakäymättömille oppilaille. Tukitoimia tarjotaan lapselle ja hänen perheelleen kotiin ja kouluun jalkautuvina tukitoimina sekä yleisesti sosiaalityön palveluina. Tulokset kuitenkin osoittivat, että kouluakäymättömyyden ratkaisemiseen ei ole olemassa yleisiä, selkeitä toimintamalleja tai juuri kyseiseen ilmiöön kehitettyjä vaikuttavia interventioita. Riittämättömän resurssit niin peruspalveluiden kuin erityistason palveluidenkin tasolla luovat haasteita kouluakäymättömyyden ratkaisemiseen. Kouluakäymättömyys nähtiin haastavana ilmiönä ratkaista, jota ei voida ratkaista yhdestä organisaatiosta käsin. Moniammatillisen yhteistyön merkitystä korostettiin muun muassa sen mahdollistamien laajojen palvelukokonaisuuksien vuoksi, joita eri toimijat yhteistyössä pystyvät tarjoamaan. Moniammatillisessa yhteistyössä esiintyi sen tärkeydestä huolimatta paljon haasteita liittyen vastuunjakoon, systeemin keinottomuuteen, tiedonsiirtoon, prosessiin ja yhteistyön haasteisiin. Hahmottelimme tutkimuksen tulosten perusteella kouluakäymättömyyden ratkaisemisen kahdeksan lähtökohtaa, jotka koostuvat yksilöllisen ja rakenteellisen tason tekijöistä sekä moniammatillisen yhteistyön edellytyksistä.
Kokoelmat
- Pro gradut [4085]