”Pieni antaa luvan olla uniikki.” Humanistisen ammattikorkeakoulun aluevaikuttavuus

Abstract

Ammattikorkeakoulujen merkitystä niin yhteiskunnalle kuin niiden sijaintialueelleen voidaan tarkastella ammattikorkeakoulujen perustehtävien eli koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluekehitystyön näkökulmasta, sillä yhteiskunnallinen ja alueellinen vaikuttavuus syntyy näiden kolmen perustehtävän saavutetuista tuloksista.

Tutkimuksen tarkoituksena on ymmärtää Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak) aluevaikuttavuutta rakentavat tekijät ja tulevaisuuden näkymät ammattikorkeakoulujen perustehtävien näkökulmista katsottuna. Tarkoituksena on myös ymmärtää, miten muutokset toimintaympäristössä vaikuttavat aluevaikuttavuuden toteuttamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Tutkielman tavoitteena on tuottaa erilainen kuvaus aluevaikuttavuudesta, sillä tutkimuksen kohteena oleva Humak poikkeaa muista ammattikorkeakouluista koulutusalojensa ja valtakunnallisen asemansa vuoksi.

Tutkielman teoreettinen viitekehys rakentuu vahvasti vaikuttavuus käsitteen ympärille. Viitekehyksessä avataan koulutuksen, TKI-toiminnan ja aluekehitystyön vaikuttavuutta sekä toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten vaikutusta Humakin aluevaikuttavuuden ja elinkeino- ja sidosryhmäyhteistyön toteuttamiseen. Tutkielma on laadullinen tapaustutkimus, jonka aineiston on kerännyt ProSoc-tutkimusryhmä teemahaastatteluin haastattelemalla Humakin henkilökuntaa. Aineiston analyysimenetelmänä on käytetty sekä teoriasidonnaista että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimustulokset osoittavat, että Humakin aluevaikuttavuutta rakentavat tekijät ovat koulutus, TKI-toiminta ja aluekehitystyö, joiden kautta aluevaikuttavuutta toteutetaan alueellisesti, mutta myös alueettomasti Humakin valtakunnallisen asemansa vuoksi. Tutkimustulosten mukaan muutokset toimintaympäristössä ovat haastaneet kehittämään sekä luomaan uusia toimintatapoja, jotta uniikit koulutusalat säilyisivät elinvoimisina. Muutosten seurauksena Humak on panostanut verkkoopintoihin ja kansainvälisyyteen tarjoamalla opetusta myös englannin kielellä. Sidosryhmäyhteistyöhön toimintaympäristön muutokset eivät sanottavasti olleet vaikuttaneet, sillä yhteistyötä tehdään kattavasti verkkoympäristössä. Tutkimustulokset osoittavat, että Humakin tulevaisuus näyttää kirkkaalta ja sitä rakennetaan yhteisen tahtotilan voimalla.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Humak rakentaa ja toteuttaa aluevaikuttavuutta ammattikorkeakoulujen perustehtävien kautta sekä toimintaalueillansa että niiden ulkopuolella, koska Humakin asema korkeakoulukentässä on uniikki valtakunnallisuuden ja koulutusalojen erityisyyden vuoksi. Humakin” alueettomuus” antaa mahdollisuuden erilaisen aluekehitystyön toteuttamiseen huolimatta toimintaympäristön muutoksista. Näitä tutkimustuloksia voidaan hyödyntää muiden ammattikorkeakoulujen aluevaikuttavuuden tulevaisuusnäkymien tarkastelemiseen ja tulevaisuuslinjauksien määrittelemiseen.