Sukupuolenkorjaushoitoihin pääsyn esteet ja hidasteet sekä niiden seuraukset hoitoihin hakeutuneiden kokemana

Abstract

Tutkimus käsitteli sukupuolen korjaushoitoihin pääsyn esteitä, hidasteita sekä niiden seurauksia Suomessa hoitoihin hakeutuneiden henkilöiden kokemana. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa sosiaalityön toimijoille tietoa sukupuolen moninaisuudesta ja suku-puolen korjaushoidoista sekä edistää sukupuolen korjausprosesseihin liittyvien erityiskysymysten ja haasteiden tunnistamista. Rakenteellinen sosiaalityö ja intersektionaalisuus muodostivat tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja sukupuolen korjaushoitojen saatavuuden haasteita tarkasteltiin erityisesti näistä näkökulmista. Tutkimus oli laadullinen ja analyysimenetelmänä käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tutkimuksen aineistona oli osa Seta ry:n teettämästä kyselytutkimuksen aineistosta liittyen sukupuolen korjaushoitojen saatavuuteen Suomessa vuosina 2003–2021.

Tutkimuksen tulosten perusteella sukupuolen korjaushoitoihin pääsyn esteissä ja hidasteissa risteävät rakenteelliset ja yksilön tilanteeseen liittyvät tekijät. Sukupuolen korjaus-hoitoihin hakeutuneiden kokemusten perusteella merkittävimpiä esteitä ja hidasteita ovat palvelurakenteeseen, terveydentilaan, toimintakykyyn ja elämäntilanteeseen liittyvät haasteet, kokemukset syrjinnästä sekä tiedon puute. Näistä haasteista aiheutuvat seuraukset liittyivät osallisuuteen, hyvinvointiin ja sukupuolidysforiaan ja vaikuttivat monella eri osa-alueella sukupuolen korjaushoitoja toivoneiden ihmisten elämään. Erityisen haavoittuvaksi ryhmäksi havaittiin sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuvat nuoret transihmiset, jotka olivat kohdanneet paljon erilaisia haasteita hoitojen saamisessa.

Suuri osa koetuista esteistä ja hidasteista oli rakenteellisia, joihin voidaan vaikuttaa rakenteellisen sosiaalityön keinoin. Sosiaalityön tärkeänä tehtävänä on tukea erityisesti yhteiskunnassa heikommassa asemassa olevia ihmisiä. Intersektionaalinen lähestymistapa on tärkeä tarkasteltaessa transihmisten eriarvoiseen asemaan vaikuttavia risteäviä ja kumuloituvia tekijöitä sekä tunnistamaan sukupuolen korjaushoitoihin hakeutuvien yksilölliset ja moninaiset tuen tarpeet.