Käsityötilojen muotoilu Henri Lefebvren avulla

Abstract

Luovat tilat ovat paikkoja, johon ihmiset kokoontuvat oleilemaan ja oppimaan yhdessä. Luovan tilan määritelmä kattaa myös kotiympäristön, jossa käsitöitä tehdään kaikista eniten. Tämä tutkimus on matka luovien käsityötilojen tilalliseen palvelumuotoiluun. Tutkimukseni tavoitteena on tarkastella ja testata Henri Lefebvren sosiaalisen tilan teoriaa osana luovien tilojen suunnittelua. Lisäksi tavoitteena on löytää yhteneväisyyksiä laajennettuun palvelumaisemamalliin ja tilalliseen palvelumuotoiluun. Tutkimukseni päätutkimuskysymys on: Miten Henri Lefebren sosiaalisen tilan teoria tukee tilallista palvelumuotoilua ja laajennettua palvelumaisemamallia?

Tutkimuksen aineistona on käytetty käsityöntekijöille suunnattua kyselyä, johon vastasi 83 henkilöä. Lisäksi yhtenä menetelmänä on käytetty muotoiluluotainta, johon osallistui kolme henkilöä. Näitä menetelmiä tukemaan tutkimuksen teossa on käytetty havainnointia ja autoetnografiaa. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä hyödyntäen.

Tutkimuksen keskeisinä tuloksina on käsityötilojen kodinomaisuus ja tällaisten elementtien hyödyntäminen myös yhteisöllisten käsityötilojen suunnittelussa. Suunnittelua tukemaan tutkimuksessa on luotu tunnelmatauluja sekä tilojen käyttäjäprofiileita, joista ilmenee yleisimmät tunnelmaa luovat elementit, mutta myös millaisia toiveita ja tarpeita tilojen käyttäjillä on.

Tutkimuksen johtopäätöksenä voidaan todeta, että Lefebvren sosiaalisen tilan teoria antaa paljon syvyyttä tilalliseen palvelumuotoiluun ja laajennettuun palvelumaisemamalliin. Hyödyntämällä teorian eri ulottuvuuksia, voidaan tiloja tarkastella laajasti eri näkökulmista, kuten merkityksellisyydestä, kokemuksellisuudesta, eletystä tilasta, visuaalisuutta ja kehollisuutta unohtamatta.

Creative spaces are places where people gather to be and learn together. The definition of a creative space also includes the home environment, which is where most crafts are made. This study is a journey into the spatial-oriented service design of creative craft spaces. My research aims to explore and test Henri Lefebvre's theory of social space in the context of creative spaces. In addition, the aim is to find similarities between the extended servicescape model and spatial-oriented service design. The main research question of my study is: How does Henri Lefebvre's social space theory support spatial service design and the extended servicescape model?

The data for the study is based on a questionnaire for craftspeople, to which 83 people responded. In addition, a design pilot was used as one of the methods, with three participants. Observation and autoethnography were used to support these methods in the conduct of the study. The data was analysed using theory-based content analysis.

The main findings of the study are the coziness of craft spaces and how they can be used when designing community-based craft spaces. To support the design process, this study has created moodboards and user profiles of the spaces. These show the most common elements that create the atmosphere and the wishes and needs of the users of the spaces.

Lefebvre's social space theory provides depth to spatial service design and the extended servicescape model. By taking advantage of the different dimensions of the theory, spaces can be viewed from a wide range of perspectives, such as meaningfulness, experientiality, and lived space, not forgetting visuality and embodiment.