Mikä haastaa tulevaisuuden avaintaitojen ilmiölähtöisen opettamisen suomalaisessa perusopetuksessa? : opettajien kokemuksia monialaisten oppimiskokonaisuuksien haasteista ja niiden ratkaisemisesta

Abstract

Tulevaisuuden avaintaidot ja niiden opettaminen ovat nykykoulussa suuressa roolissa niin Suomessa kuin muualla maailmassa. Avaintaidot ovat sellaisia laaja-alaisia taitoja, joita ihmisten uskotaan tarvitsevan vauhdilla kehittyvässä maailmassa. Suomalaisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin luotiin vuoden 2014 uudistuksen yhteydessä jokaista peruskoulutuksen järjestäjää velvoittavat monialaiset oppimiskokonaisuudet, joiden tarkoituksena on vastata näihin tulevaisuuden osaamistarpeisiin. Tutkielmassani selvitän opettajien kokemuksia monialaisten oppimiskokonaisuuksien haasteista ja niistä selviämisestä. Keräsin tutkimukseni aineiston teemahaastattelulla ja siihen osallistui kuusi peruskoulun opettajaa.

Tutkimus on laadullinen, fenomenologinen tutkimus. Fenomenologinen tutkimus on kiinnostunut ilmiöistä yksilöiden kokemusten kautta. Aineiston analyysi on toteutettu monivaiheisen fenomenologisen erityistieteen menetelmän mukaisesti.

Erittelin tutkimukseni tuloksia neljässä eri sisältöalueessa, jotka olivat pedagogiset, didaktiset ja rakenteelliset haasteet sekä ratkaisut haasteisiin. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että opettajat kokivat haasteita kaikilla näillä osa-alueilla, mutta eniten kokemuksia oli rakenteellisiin haasteisiin liittyen. Keskeisimmät haasteen kokemukset liittyivät riittämättömään ajan resursointiin monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa, oppilaiden osallistamiseen, yhteisopettajuuteen sekä uudenlaiseen pedagogiseen lähestymistapaan (ilmiölähtöisyys, eheyttäminen). Ratkaisuissa korostui monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttaminen osana lukujärjestystä, yksittäisten oppiaineiden tunneilla. Myös yhteistyö nähtiin voimavarana haasteiden ratkaisemisessa.

Tutkielman johtopäätöksenä totean, että selkeitä toimintamalleja ja ohjeistuksia monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteuttamiseen kaivataan edelleen. Lisäksi esihenkilön tukea ja työajan resursoimista uudenlaisen pedagogisen lähestymistavan oppimiseen ja toteuttamiseen kaivataan.

Teaching of 21st century skills has a big role in the school of today both in Finland and globally. 21st century skills are a set of skills believed to be needed in the rapidly evolving world around us. For the new National Core Curriculum in 2014 the Finnish school system introduced annual interdisciplinary learning modules which are mandatory for all basic education providers. Interdisciplinary learning modules are designed to teach the competences needed in the modern world. The purpose of this master’s thesis was to find out what kind of challenges teachers have faced in teaching interdisciplinary learning modules and their ways of overcoming these challenges. The data was collected with individual theme interviews in which a total of 6 teachers participated in.

This research is qualitative and it was conducted using the phenomenological approach. Phenomenological research seeks to understand a phenomenon by studying the experiences people have of it. The analysis was conducted using Juha Perttula’s (1995) approach.

The results of the study are categorized in four different groups, which are pedagogical, didactical and sturctural challenges and the ways teachers solved the challenges they faced. The research results show that teachers had faced challenges in all of these categories, but they had experienced most challenges in the sturctural category. The biggest challenges seemed to be the lack of time resource in desinging and conducting the interdisciplinary learning modules, the inclusion of students in the process, co-teaching and the new pedagogical way of teaching (phenomenon-based, subject integration). Most of the teachers had solved the challenges by integrating the learning module in to the regural school timetable, as a part of the subject lessons. Co-operation with the colleagues was also named as a resource for solving challenges.

As a conclusion, it seems that clear operation models and instructions are needed for the impelementation of interdisciplinary learning modules. In addition, the support of the principal and providing time to understand and implement the new pedagogical models are needed.