Innostava kouluyhteisö oppilaan peruskoulua tukemassa : narratiivinen tutkielma nuorten aikuisten koulumuistoista
Krook, Saara (2023)
Krook, Saara
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042839306
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023042839306
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena on kuvata, millaisia kokemuksia oppilailla on koulusta tuen ja kannustuksen tarjoajana. Tutkielma pyrki vastaamaan millaisia myönteisen tuen ja kannustuksen muotoja ja mitä kielteisiä kannustuksen muotoja entiset oppilaat – nykyiset nuoret aikuiset olivat kokeneet peruskouluaikoinaan. Lisäksi tutkielma antaa kuvan, miten koulun toimintoja voidaan kehittää kannustavampaan suuntaan oppilaiden mielestä. Tutkielma on narratiivinen analyysi nuoren aikuisten koulumuistoista.
Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kasvuun ja koulupolkuun vaikuttavia tekijöitä nojaten Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan (1979). Toisena teoreettisena viitekehyksenä toimii Konun (2002) kouluhyvinvoinnin malli, joka jatkaa hyvin sitä mihin ekologinen teoria jäi. Kolmantena teoreettisena viitekehyksenä tarkastellaan piilo-opetussuunnitelmaa ja sen näkymistä siinä, millaisena oppilaat kokevat koulun.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin narratiivista analyysia. Tutkimuksen aineosto koostuu kuuden 18–25-vuotiaan nuoren aikuisen yksilöhaastatteluista, jotka koskevat heidän koulumuistojaan peruskouluajoilta. Aineistosta puolet on kerätty aiemman tutkimuksen ohella vuonna 2021, ja he ovat olleet kaikki haastatteluiden aikaan lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita. Toinen puoli haastatteluista on kerätty vuonna 2022 ja he ovat käyneet peruskoulua biologisen vanhemman luota. Haastatteluista luotiin kertomus jäsentämällä niiden vaiheet teemojen, elämänkerrallisen analyysin sekä sisällönanalyysin kautta, josta muodostui ydinkertomukset.
Tuloksena syntyi ydinkertomuksien vaiheiden jakautuminen kannustaviin opettaja-oppilassuhteisiin, kaverisuhteisiin, lannistaviin opettajakokemuksiin, lannistaviin pedagogisiin käytäntöihin, koulukiusaamisen kokemukseen sekä kannustavamman koulun kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että kannustavassa opettaja-oppilassuhteessa opettaja välittää oppilaan henkisestä hyvinvoinnista, edistää oppilaan toivottua käytöstä ja huomaa oppilaan osaamisen. Koulun kaverisuhteet näyttäytyvät tärkeässä roolissa ja ne olivat monelle koulun mieluisin asia. Kannustavan kouluyhteisön vastapuolena näkyi yksittäiset lannistavat opettajakokemukset. Näissä opettaja oli ollut pelottava, epäoikeudenmukainen ja oppilaan kykyjä vähättelevä. Tarinoissa ilmeni myös lannistavia pedagogisia käytäntöjä, joiden käyttö aiheutti ahdistusta ja haluttomuutta käydä koulussa. Lisäksi koulukiusaamisen nousi aineistosta esiin erityisesti ulkopuolelle ja yksin jäämisen kokemuksina.
Tutkielmani teoreettisessa viitekehyksessä tarkastellaan kasvuun ja koulupolkuun vaikuttavia tekijöitä nojaten Bronfenbrennerin ekologiseen systeemiteoriaan (1979). Toisena teoreettisena viitekehyksenä toimii Konun (2002) kouluhyvinvoinnin malli, joka jatkaa hyvin sitä mihin ekologinen teoria jäi. Kolmantena teoreettisena viitekehyksenä tarkastellaan piilo-opetussuunnitelmaa ja sen näkymistä siinä, millaisena oppilaat kokevat koulun.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja sen aineiston analyysimenetelmänä käytettiin narratiivista analyysia. Tutkimuksen aineosto koostuu kuuden 18–25-vuotiaan nuoren aikuisen yksilöhaastatteluista, jotka koskevat heidän koulumuistojaan peruskouluajoilta. Aineistosta puolet on kerätty aiemman tutkimuksen ohella vuonna 2021, ja he ovat olleet kaikki haastatteluiden aikaan lastensuojelun jälkihuollon asiakkaita. Toinen puoli haastatteluista on kerätty vuonna 2022 ja he ovat käyneet peruskoulua biologisen vanhemman luota. Haastatteluista luotiin kertomus jäsentämällä niiden vaiheet teemojen, elämänkerrallisen analyysin sekä sisällönanalyysin kautta, josta muodostui ydinkertomukset.
Tuloksena syntyi ydinkertomuksien vaiheiden jakautuminen kannustaviin opettaja-oppilassuhteisiin, kaverisuhteisiin, lannistaviin opettajakokemuksiin, lannistaviin pedagogisiin käytäntöihin, koulukiusaamisen kokemukseen sekä kannustavamman koulun kehittämiseen.
Johtopäätöksenä todetaan, että kannustavassa opettaja-oppilassuhteessa opettaja välittää oppilaan henkisestä hyvinvoinnista, edistää oppilaan toivottua käytöstä ja huomaa oppilaan osaamisen. Koulun kaverisuhteet näyttäytyvät tärkeässä roolissa ja ne olivat monelle koulun mieluisin asia. Kannustavan kouluyhteisön vastapuolena näkyi yksittäiset lannistavat opettajakokemukset. Näissä opettaja oli ollut pelottava, epäoikeudenmukainen ja oppilaan kykyjä vähättelevä. Tarinoissa ilmeni myös lannistavia pedagogisia käytäntöjä, joiden käyttö aiheutti ahdistusta ja haluttomuutta käydä koulussa. Lisäksi koulukiusaamisen nousi aineistosta esiin erityisesti ulkopuolelle ja yksin jäämisen kokemuksina.
Kokoelmat
- Pro gradut [3984]