Dramaturgian, informaation ja laadun risteyksessä : journalistisen valokuvaesseen kuvavalintojen rakenteiden vaikutus aiheen representaatioon
Kerkelä, Iiro (2023)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051344313
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023051344313
Tiivistelmä
Pro gradu -työssä tutkitaan journalistisen valokuvaesseen rakentamistavan vaikutusta sen representaatioon kuvattavasta aiheesta. Tutkielmassa käytetään taiteellisen tutkimuksen menetelmiä ja laadullista sisällönanalyysia vertailemaan, kuinka samasta kuvamateriaalista rakennetut kolme valokuvaesseetä Lapin kirjastoautoista eroavat toisistaan syrjäisyyden, työn ja asiakkaiden representoinnissa.
Tutkielman tarkoitus oli selvittää, missä määrin kuvaesseen rakentamisen malli vaikuttaa lopullisiin kuvavalintoihin ja täten siihen, kuinka aihe esitetään kuvaesseessä. Vertailussa on Lifen klassinen kuvaessee, valokuvaaja Christopher Morriksen malli sekä Lapin Kansassa julkaistu, itse koottu versio kuvaesseestä.
Vaikka esseitä rakennettiin eri lähtökohdista, olivat niiden erot representaatioissa maltillisia eikä ne olleet toistensa kanssa konfliktissa vaan ne painottivat eri asioita. Suurimman vaihtelun representaatioihin toi kuvamäärän vaihtelu, minkä johdosta julkaistussa esseessä representaatiot olivat usein laajempia kuin muissa esseissä. Kuvamäärän takia kyseisen esseen representaatiot eivät kuitenkaan päässet esille yhtä ytimekkäästi kuin muissa esseissä. Esimerkiksi voimakkaat syrjäisyyden representaatiot osittain vesittyvät kuvilla, joissa ollaan muualla kuin syrjäseudulla.
Analyysissa pohditaan, kuinka eri tavoin rakennetut esseet ovat niin lähellä toisiaan. Johtopäätös on kaksi: Ensinnä, esseen rakennusmallista riippumatta hyville kuville kuvaaja itse löytää perusteet, miksi ne ovat merkittäviä ja esseen kannalta merkittäville kuville löytää laadun, että niitä voi käyttää. Toisekseen: Kuvaustilanteessa merkittäviltä tuntuvien hetkien kuvaukseen panostaa enemmän, jolloin niistä on todennäköisemmin tarjolla enemmän laadukasta materiaalia.
Lopuksi hahmottelen kuvaesseen rakennuspalikkamallia, johon on koottuna journalistisen valokuvaesseen muuttujat: Substanssi, rytmi, eteneminen ja rakenteet.
Tutkielman tarkoitus oli selvittää, missä määrin kuvaesseen rakentamisen malli vaikuttaa lopullisiin kuvavalintoihin ja täten siihen, kuinka aihe esitetään kuvaesseessä. Vertailussa on Lifen klassinen kuvaessee, valokuvaaja Christopher Morriksen malli sekä Lapin Kansassa julkaistu, itse koottu versio kuvaesseestä.
Vaikka esseitä rakennettiin eri lähtökohdista, olivat niiden erot representaatioissa maltillisia eikä ne olleet toistensa kanssa konfliktissa vaan ne painottivat eri asioita. Suurimman vaihtelun representaatioihin toi kuvamäärän vaihtelu, minkä johdosta julkaistussa esseessä representaatiot olivat usein laajempia kuin muissa esseissä. Kuvamäärän takia kyseisen esseen representaatiot eivät kuitenkaan päässet esille yhtä ytimekkäästi kuin muissa esseissä. Esimerkiksi voimakkaat syrjäisyyden representaatiot osittain vesittyvät kuvilla, joissa ollaan muualla kuin syrjäseudulla.
Analyysissa pohditaan, kuinka eri tavoin rakennetut esseet ovat niin lähellä toisiaan. Johtopäätös on kaksi: Ensinnä, esseen rakennusmallista riippumatta hyville kuville kuvaaja itse löytää perusteet, miksi ne ovat merkittäviä ja esseen kannalta merkittäville kuville löytää laadun, että niitä voi käyttää. Toisekseen: Kuvaustilanteessa merkittäviltä tuntuvien hetkien kuvaukseen panostaa enemmän, jolloin niistä on todennäköisemmin tarjolla enemmän laadukasta materiaalia.
Lopuksi hahmottelen kuvaesseen rakennuspalikkamallia, johon on koottuna journalistisen valokuvaesseen muuttujat: Substanssi, rytmi, eteneminen ja rakenteet.
Kokoelmat
- Pro gradut [3992]