Neurokirurgien mentorointi : etnografinen tutkimus hyvistä ohjauskäytänteistä

Abstract

Miten neurokirurgien mentorointia voidaan kehittää seuraavalle kirurgisukupolvelle? Tarkastelen tätä vähemmän tunnettua tutkimusaihetta kasvatuspsykologian näkökulmasta opinnäytetyössäni. Tutkimuskontekstina on Helsingin yliopistollisen sairaalan, Oulun yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopistollisen sairaalan neurokirurgian klinikat. Tutkimusmenetelmänä on kvalitatiivinen etnografinen tutkimus, jossa osa aineistosta kerätään design based -tutkimukselle (DBR, Design Based Reseach) ominaisilla menetelmillä. Aineisto koostuu neljän neurokirurgin haastattelusta sekä työnohjauksessa 2019-2022 olleiden seitsemän neurokirurgin havainnoista ja oivalluksista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun neurokirurgeja Suomessa strukturoidusti työnohjataan. Analyysin taustafilosofiana on hermeneuttinen filosofia.

Neurokirurgien mentorointi on lähtökohtaisesti korkeatasoista, ja on tärkeä ymmärtää, miten sen sisältöä voidaan edelleen kehittää, jotta erästä maailman vaativimmista ammateista jaksetaan tehdä. Tulosten mukaan erikoistuvien kokonaisvaltainen kasvu on tärkeä, mitä voidaan tukea minäpystyvyyden tunnistamisella ja resilienssitaitojen avulla. Lisäksi ilmeni, että mentorien ja aktorien henkilökohtaiset ominaisuudet viitoittavat sitä, miten mentorointi onnistuu sekä miten kasvu asiantuntijaksi tapahtuu.

Leikkaussalissa päätöksenteko tapahtuu sekunneissa, mutta asiantuntijaksi kasvu edellyttää vuosia. Sekä mentori että aktori tarvitsevat kasvuunsa itsereflektointia ja kärsivällisyyttä, joita koko yhteisö voi tukea ja ohjata omalta osaltaan. Tutkimustuloksia voidaan käyttää neurokirurgiyhteisön sekä muiden kirurgien erikoisalojen yhteisöjen kulttuurin kehittämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

How can neurosurgeon mentoring be developed for the next generation of surgeons? I examine this lesser-known research topic from the perspective of educational psychology in my thesis. The research context is the neurosurgery clinics of Helsinki University Hospital, Oulu University Hospital and Kuopio University Hospital.The research method is qualitative ethnographic research, in which I collect part of the data using methods specific to design based research (DBR, Design Based Reseach). The material consists of interviews with four neurosurgeons and the observations and insights of the seven neurosurgeons who were under my work counseling in 2019-2022. This is the first time that neurosurgeons in Finland have been structurally work counselinged. The underlying philosophy of the analysis is hermeneutic philosophy.

The mentoring of neurosurgeons is, by definition, of a high standard, so it is important to understand how its content can be developed in order to make one of the most demanding professions in the world. According to the results, the overall growth of those who specialise is important, which can be supported by the recognition of self-efficacy and resilience skills. In addition, the personal characteristics of mentors and mentees indicate how mentoring succeeds and how growth into an expert takes place.

In the operating room, decision-making takes place in seconds, but the growth into an expert requires years. This study showed that both the mentor and the mentee need self-reflection and patience for their growth, which the whole community can support and guide for their part. The research results can be used to develop the culture of the neurosurgeon community and other surgeons' specialties and to promote well-being at work.