Videotodistelu-uudistus ja prosessinjohdon keinot tarkoituksenmukaisen todistelutallenteen turvaamiseksi dispositiivissa riita-asioissa
Saartoala, Julia (2023)
Saartoala, Julia
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548176
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023052548176
Tiivistelmä
Vuonna 2022 vahvistettiin laki oikeudenkäymiskaaren muuttamisesta (96/2022) ja muut lainsäädäntöhankkeen muutossäädökset (97/2022–100/2022). Uudistuksen myötä henkilötodistelu otetaan muutoksenhakutuomioistuimessa vastaan käräjäoikeudessa nauhoitetulta videotallenteelta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lainopin avulla, mitä prosessinjohdon keinoja käräjäoikeuden tuomarilla on turvata laadukas ja muutoksenhaun kannalta tarkoituksenmukainen videotallenne henkilötodistelusta.
Johdantoluvussa esitellään lyhyesti lakiuudistus, minkä jälkeen määritellään tutkimuskysymys ja rajataan aihetta. Lisäksi luvussa esitetään tutkielman metodologiset lähtökohdat ja tutkielmassa käytettävät lähteet sekä määritellään käsitteet. Tutkielman 2 luvussa pohjustetaan aihetta lakiuudistuksen taustan ja prosessioikeudellisten periaatteiden avulla ja käydään läpi tutkielman aiheen kannalta tärkeimmät uudistuksen säännösmuutokset. Merkittävänä muutoksena on tavoite asian jäsennellystä käsittelystä.
Tutkimuksen 3 luvussa selvitetään materiaalisen prosessinjohdon keinoja, joilla voidaan turvata laadukkaan todistelutallenteen muodostuminen. Luvun alussa määritellään materiaalinen prosessinjohto ja sen tehtävät. Tärkeimpinä keinoina voidaan pitää yhteenvedon laatimista, todistelun kohdentamista riitaisiin seikkoihin, todistelun teemoittamista ja rajoittamista sekä tuomarin kyselyoikeuden käyttämistä. Lisäksi luvussa tarkastellaan mahdollisuutta teemaprekluusion käyttöönottamisesta nykyistä laajemmin.
Tutkimuksen 4 luku käsittelee niitä muodollisen prosessinjohdon keinoja, joilla voidaan turvata laadukas todistelutallenne. Aluksi määritellään muodollinen prosessinjohto. Muodollisen prosessinjohdon keinoista tärkeimmät ovat kirjallisen prosessisuunnitelman laatiminen, erillisen kysymyksen tai osan valmistelu taikka käsittely erikseen sekä todistelun vaiheistaminen. Todistelutallenteen ja sille tehtävän indeksoinnin tarkoituksenmukaisuus vaatii onnistumista sekä materiaalisessa että muodollisessa prosessinjohdossa.
Johdantoluvussa esitellään lyhyesti lakiuudistus, minkä jälkeen määritellään tutkimuskysymys ja rajataan aihetta. Lisäksi luvussa esitetään tutkielman metodologiset lähtökohdat ja tutkielmassa käytettävät lähteet sekä määritellään käsitteet. Tutkielman 2 luvussa pohjustetaan aihetta lakiuudistuksen taustan ja prosessioikeudellisten periaatteiden avulla ja käydään läpi tutkielman aiheen kannalta tärkeimmät uudistuksen säännösmuutokset. Merkittävänä muutoksena on tavoite asian jäsennellystä käsittelystä.
Tutkimuksen 3 luvussa selvitetään materiaalisen prosessinjohdon keinoja, joilla voidaan turvata laadukkaan todistelutallenteen muodostuminen. Luvun alussa määritellään materiaalinen prosessinjohto ja sen tehtävät. Tärkeimpinä keinoina voidaan pitää yhteenvedon laatimista, todistelun kohdentamista riitaisiin seikkoihin, todistelun teemoittamista ja rajoittamista sekä tuomarin kyselyoikeuden käyttämistä. Lisäksi luvussa tarkastellaan mahdollisuutta teemaprekluusion käyttöönottamisesta nykyistä laajemmin.
Tutkimuksen 4 luku käsittelee niitä muodollisen prosessinjohdon keinoja, joilla voidaan turvata laadukas todistelutallenne. Aluksi määritellään muodollinen prosessinjohto. Muodollisen prosessinjohdon keinoista tärkeimmät ovat kirjallisen prosessisuunnitelman laatiminen, erillisen kysymyksen tai osan valmistelu taikka käsittely erikseen sekä todistelun vaiheistaminen. Todistelutallenteen ja sille tehtävän indeksoinnin tarkoituksenmukaisuus vaatii onnistumista sekä materiaalisessa että muodollisessa prosessinjohdossa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4248]