Eläytymismenetelmään perustuva tutkimus lasten käsityksistä lukemaan oppimisen oppimisympäristöistä

Abstract

Lukutaidon merkitys alati muuttuvassa ja kehittyvässä maailmassa pitää sijaansa yhtenä tärkeimmistä akateemisista taidoista. Sen asema kaiken muun koulussa tapahtuvan oppimisen perustana on lähestulkoon kiistaton. Tämä tutkimus keskittyy avaamaan lukutaidon oppimisen prosessia oppimisympäristöjen avulla lasten itsensä näkökulmasta katsottuna. Lukutaito opeteltavana taitona ja prosessina on kiinnostanut minua läpi opintojeni. Siksi jatkan jo kandidaatintutkielmaani varten valikoituneen aiheen parissa yhä edelleen.

Keräsin aineiston (N=24) eläytymismenetelmää metodologiana käyttäen. Sen perusajatuksena on selvittää vastaajien käsityksiä tutkittavasta ilmiöstä erilaisten varioitujen kehyskertomusten avulla. Vastaajat eläytyvät kehyskertomuksen kuvaamaan tilanteeseen, ja tuottavat tarinamuotoisen vastauksen. Vastaajina toimivat viidesluokkalaiset oppilaat, joiden ajattelin olevan ikätasoltaan tarpeeksi kirjoitustaitoisia mainitun kaltaisen kirjoitelman tuottamiseen.

Tutkimustulokset avaavat lasten näkemyksiä lukemaan oppimisen prosessista niin oppimisympäristön eri ulottuvuuksien kuin itse prosessin kannalta. Lukemaan oppimisen oppimisympäristöt jakaantuvat tässä tutkimuksessa neljään eri ulottuvuuteen: Fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen sekä pedagogis-didaktiseen ulottuvuuteen. Lasten kirjoitelmat toivat jokaiseen osa-alueeseen sisältöä, ja osoittivat heidän ymmärryksensä taidon hankkimisen prosessinomaisesta luonteesta.