Oikeushenkilön rangaistusvastuun tavoitteet Suomessa ja Yhdysvalloissa

Abstract

Oikeushenkilön rangaistusvastuu sisällytettiin Suomen rikoslakiin (39/1889) vuonna 1995. Yhdysvalloissa oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskeva historiallinen kehitys voidaan puolestaan ulottaa englantilaisen oikeuden vaikutuksen ansiosta aina myöhäiselle keskiajalle saakka. Historiallisesti vertailtuna oikeushenkilön rangaistusvastuu on siten ollut Suomessa voimassa suhteellisen lyhyen ajan. Myös oikeusjärjestelmiensä osalta maat eroavat toisistaan. Yhdysvalloissa on common law -oikeusjärjestelmä ja Suomi lukeutuu laajassa mielessä civil law -oikeusjärjestelmiin. Tutkimuksen tarkoituksena on täten selvittää oikeushenkilön rangaistusvastuun tavoitteita kahdesta hyvin erilaisesta lähtökohdasta.

Tutkimuksessa selvitetään oikeushenkilön rangaistusvastuun tavoitteet Suomessa, oikeushenkilön rangaistusvastuun tavoitteet Yhdysvalloissa sekä merkittävimmät maiden väliset erot ja yhtäläisyydet. Oikeushenkilön rangaistusvastuun tavoitteita systematisoidaan lainopillisen metodin avulla. Näiden tavoitteiden vertailussa hyödynnetään puolestaan oikeusvertailevaa metodia. Tutkimuksen lopussa esitetään Suomen osalta myös muutamia havaintoja de lege ferenda. Tutkimuksen perusteella oikeushenkilön rangaistusvastuun tavoitteet Suomessa ovat seuraamuksen kohdistuminen oikeaan tahoon ja oikeushenkilöiden toiminnan ohjaaminen erityisesti rikoksia ehkäisevästi. Yhdysvalloissa tavoitteet jakautuvat selkeästi ex ante ja ex post. Tavoitteena ex ante on rikosten ehkäiseminen ja ex post rikosten kustannustehokas selvittäminen.

Suurin ero tavoitteiden osalta on tutkimuksesta saatujen tulosten perusteella siinä, miten tavoitteisiin pyritään. Oikeushenkilön rangaistusvastuun ainoa mahdollinen seuraamus Suomessa on yhteisösakko. Näin ollen Suomessa ei ole juurikaan keinoja vaikuttaa oikeushenkilön toimintaan ex post. Sen sijaan Yhdysvalloissa kyseeseen tulee sakon ohella erilaisia oikeushenkilön toimintaa jatkossa ohjaavia seuraamuksia. Tutkimuksen perusteella Suomessakin olisi toivottavaa pohtia yhteisösakon oheen muitakin mahdollisia rikosoikeudellisia seuraamuksia. Erityisesti jälkikäteisesti ohjaavat toimet sisältävät kuitenkin rikosoikeudellisesti tarkasteltuna ongelmia. Oikeushenkilön rangaistusvastuusta käytävää keskustelua tulee edelleen jatkaa.