Seurakuntapastoreiden rekrytointiprosessi osana osaamisen johtamista Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä rekrytointiprosessin etenemisestä seurakuntapastoreiden virantäytössä ja tuottaa monitasoista kuvaa siitä, minkälaisia odotuksia seurakuntapastoreiden osaamiseen kohdistuu niin yleisellä kuin paikallisella tasolla. Rekrytointi on aina tapauskohtaista, mutta paikallisten tekijöiden liittäminen osaksi laajempaa kokonaiskuvaa auttaa rekrytointiprosesseissa mukana olevia toimijoita ymmärtämään sitä kokonaisuutta, jossa rekrytointi tapahtuu.

Osaamista tutkitaan aineettoman pääoman kehyksessä ja sitä tarkastellaan sekä yksilön että organisaation näkökulmasta. Osaamistarpeisiin vaikuttavat yhtä aikaa organisaation strategiassa asettamat tavoitteet, työyhteisöstä ja toimintaympäristöstä nousevat tarpeet sekä erilaiset kontekstisidonnaiset tekijät. Rekrytointi nähdään hallinnollisena, strategisena ja paikallisena prosessina, jota ohjataan erityisesti lainsäädännöllä, mutta myös eri tasoisilla ohjeistuksilla ja linjauksilla. Kyseessä on monimenetelmätutkimus, jossa kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen tutkimusote vuorottelevat, käyvät vuoropuhelua ja nivoutuvat lopulta toisiinsa. Empiirisen tutkimuksen aineisto koostuu 438 työnhakulomakkeesta, 43 työpaikkailmoituksesta ja neljän kirkkoherran yksilöhaastattelusta. Kvantitatiivisesta aineistosta tehtiin tilastollista analyysiä ja kvalitatiivisen aineiston analysoinnissa hyödynnettiin sekä teoria- että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimuksessa kirkossa tapahtuva rekrytointi kiinnitetään laajempaan, kaikkia julkisia virkoja koskevaan keskusteluun. Seurakuntapastoreiden rekrytointiprosessi etenee olennaisilta osiltaan samalla tavalla kuin valtion- ja kunnallishallinnossa, mutta hengellisestä kontekstista ja kirkollisesta päätöksentekojärjestelmästä nousee joitakin erityispiirteitä. Julkinen hakumenettely ohjaa työpaikkailmoituksissa käytettyä kieltä formaaliin muotoon, jossa osaamiseen liittyviä odotuksia sanoitetaan niukasti. Haastatteluissa esille nousivat vuorovaikutustaidot sekä kyky ja halu soveltaa osaamista erilaisissa ympäristöissä. Yhteiskunnan monimuotoistuminen ja auktoriteettien merkityksen väheneminen näkyy hengellisessä toimintaympäristössä. Osaamisen johtamista haastavat erityisesti yksilöllisten arvojen nousu ja työhön suhtautumisessa tapahtuneet muutokset.