"Kuin harrastus, päivän piristys" : lukiolaisten käsityksiä kuvataiteesta oppiaineena

Abstract

Tässä tutkielmassa tarkastellaan lukiolaisten käsityksiä kuvataiteesta koulun oppiaineena. Tarkoituksena on selvittää, millaisia merkityksenantoja lukiolaiset antavat kuvataiteelle oppiaineena ja millaisia erilaisia variaatioita tutkielmaan osallistuneiden lukiolaisten käsityksissä esiintyy.

Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu kuvataiteen ja sen opetuksen historiallisten taustojen lyhyestä kartoituksesta, kuvataiteen oppiaineelle sekä sen edeltäjille ominaisten piirteiden, kuvataideopetuksen toteutusmallien sekä lukiolaisuuteen liittyvän tiedon tarkastelusta. Lisäksi osana tutkielman empiiristä toteutusta tarkastellaan myös lyhyesti käsitysten ja merkitysten olemusta teorian valossa.

Tutkimusotteena on hyödynnetty fenomenografiaa. Tutkielman tekoa ohjasi yksi pääkysymys ja kolme alatutkimuskysymystä, joiden avulla aineistoa analysoitiin. Aineisto kerättiin verkkomuotoisen kyselylomakkeen muodossa 56 lukiolaiselta keväällä 2021 pohjoissuomalaisessa lukiossa, jossa on myös erillinen kuvataidelinja. Kyselyyn osallistui sekä kuvataidepainotteista että normaalia lukion oppimäärää suorittavia lukiolaisia. Aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä.

Tutkielman tulosten mukaan lukiolaisten käsityksissä kuvataiteesta oppiaineena painottuu kuvataiteen tekniikoiden ja ilmaisukeinojen opiskelu sekä oppiaineen luonne muun muassa rentona, vapaana ja tasapainottavana oppiaineena. Lukiolaiset näkevät oppiaineen olevan pääosin hyödyllinen ja tarpeellinen ja valtaosalle vastaajista se on mieluinen oppiaine. Lukiolaisten käsityksissä on löydettävissä yhteneväisyyksiä kuvaamataidon sekä modernin taiteen ajatusmallien kanssa. Lisäksi tutkielma osoittaa, että kuvataide on lukiolaisille merkityksellinen oppiaine, jolle osana koulun oppiainekirjoa on tarvetta.

This thesis examines upper secondary school students’ conceptions of the visual arts as a school subject. The purpose of the study is to find out what kind of significances the subject has from the students’ perspective and what kind of variations there are between the conceptions.

The theoretical context of the study consists of the historical background of the visual arts and teaching it, the characteristics of the visual arts as a school subject, models of implementing the teaching of the visual arts and information regarding upper secondary school. In addition, as a part of the methodology the essence of conceptions and significances are being surveyed.

The research approach of the study is phenomenography. There were one main research question and three additional questions which helped implementing the analysis. The data was collected via online survey from 56 student in spring 2021 at an upper secondary school in Northern Finland. The school had a separate line specialized in the visual arts. The students participating in the study were both from the normal line and the visual arts line. The data was analysed by qualitative content analysis.

According to the results there is an emphasis in the conceptions of the students that studying the visual arts consists of learning techniques and artistic expression. In addition, the students see the visual arts for example as a relaxed, free, and balancing school subject. Major part of the students think that the visual arts as a subject is for the most part useful and necessary and experiences it being a pleasant subject. There can be found similarities between the students’ conceptions and former contents of the subject as well as paradigm of modern art. In addition, the results prove that as a subject the visual arts is meaningful to the upper secondary school students and is needed at school among other subjects.