Virkavastuu automaattisista hallintopäätöksistä : systeemipäätökset ja yksilönvastuu
Siivonen, Riku (2023)
Siivonen, Riku
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060352439
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060352439
Tiivistelmä
Suomen viranomaisissa tehdään joka vuosi miljoonia päätöksiä, joihin ihmiskäsi ei koske. Tämän tutkimuksen kohde on virkamiesten velvollisuudet hallinnon automaattisessa päätöksenteossa ja sen tarkoitus on selvittää lainopillisen metodin keinoin, mitä oikeusjärjestykseen perustuvia velvollisuuksia virkamiehillä on hallinnon automaattisessa päätöksenteossa, miltä osin nämä velvoitteet eroavat tavallisesta hallintopäätösprosessista sekä miten yksilöön kohdistuva virkavastuu sovitetaan ilman ihmistä toimivaan automaattiseen päätöksentekoon. Aiheen taustoituksessa käytetään myös oikeushistorian ja oikeusvertailun metodeja. Tämän lisäksi tutkimuksessa tarvitaan oikeusfilosofian metodeja tarkastellessa paradigmaa, jonka mukaan vain ihmiset voivat tehdä oikeudellisesti merkittäviä päätöksiä.
Perustuslaki edellyttää julkisen vallan käytöltä lakisidonnaisuutta ja virkamiehiltä vastuuta heidän virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hyvään hallintoon kuuluva tasapuolisen kohtelun periaate edellyttää, ettei asianosainen saa joutua huonompaan asemaan vain, koska hänen asiansa on käsitelty automaattisesti. Automaattisessa päätöksenteossa tulee noudattaa hallinto oikeuden yleislakeja. Tämän lisäksi vain automaattista päätöksentekoa koskevaa yleislainsäädäntöä on EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa, sekä 1.5.2023 voimaantulleen lakiuudistuksen jälkeen myös hallintolaissa ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa.
Automaattisessa päätöksenteossa virkamies ei voi henkilökohtaisesti vaikuttaa yksittäisten päätösten lopputulokseen, jolloin häneen ei voida kohdistaa virkavastuuta päätöksen lainmukaisuudesta. Perustuslain virkavastuusäännösten muuttuminen merkityksettömiksi ei myöskään ole hyväksyttävä vaihtoehto. Uudessa automaattisen päätöksenteon yleislainsäädännössä yhteensovittamisen ongelma on pyritty ratkaisemaan kohdistamalla virkavastuu päätösten sijasta järjestelmän käyttöönottoon ja ylläpitoon tähtääviin virkatoimiin, ja edellyttämällä päätöksentekojärjestelmän tarkkaa dokumentointia. Katson, että yhteensovittamisen haaste on ratkaistu perustuslain virkavastuusäännösten kannalta riittävällä tavalla, mutta että virkavastuu ei silti yksin takaa asianosaisten oikeusturvaa.
Perustuslaki edellyttää julkisen vallan käytöltä lakisidonnaisuutta ja virkamiehiltä vastuuta heidän virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hyvään hallintoon kuuluva tasapuolisen kohtelun periaate edellyttää, ettei asianosainen saa joutua huonompaan asemaan vain, koska hänen asiansa on käsitelty automaattisesti. Automaattisessa päätöksenteossa tulee noudattaa hallinto oikeuden yleislakeja. Tämän lisäksi vain automaattista päätöksentekoa koskevaa yleislainsäädäntöä on EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa, sekä 1.5.2023 voimaantulleen lakiuudistuksen jälkeen myös hallintolaissa ja julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetussa laissa.
Automaattisessa päätöksenteossa virkamies ei voi henkilökohtaisesti vaikuttaa yksittäisten päätösten lopputulokseen, jolloin häneen ei voida kohdistaa virkavastuuta päätöksen lainmukaisuudesta. Perustuslain virkavastuusäännösten muuttuminen merkityksettömiksi ei myöskään ole hyväksyttävä vaihtoehto. Uudessa automaattisen päätöksenteon yleislainsäädännössä yhteensovittamisen ongelma on pyritty ratkaisemaan kohdistamalla virkavastuu päätösten sijasta järjestelmän käyttöönottoon ja ylläpitoon tähtääviin virkatoimiin, ja edellyttämällä päätöksentekojärjestelmän tarkkaa dokumentointia. Katson, että yhteensovittamisen haaste on ratkaistu perustuslain virkavastuusäännösten kannalta riittävällä tavalla, mutta että virkavastuu ei silti yksin takaa asianosaisten oikeusturvaa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]