Merenkäytön intressien ja meriympäristön suojelun kohtaaminen Itämeren suojeluregiimissä

Abstract

Merialuesuunnittelulla pyritään hallitsemaan merenkäyttöä. Parhaimmillaan sillä hallitaan merenkäytöstä syntyviä konflikteja niin käyttäjien kuin käyttäjien ja ympäristön välillä. Itämerellä merialuesuunnittelmat ovat syntyneet Euroopan unionin direktiivin myötä. Itämerellä meriympäristön hyödyntäminen on jatkunutvuosikymmeniä, joka on tehnyt siitä kuormittuneen alueen.

Tutkimus vastaa kysymykseen merialuesuunnitelmissa esiintyvien intressien vastaavuudesta Itämeren suojeluregiimin suojelutarpeiden kanssa hyvää tilaa tavoitellessa. Intressit nähdään tutkimuksena merenkäytön muotoina, tulevaisuuden mahdollisuuksina sekä jo olemassa olevina toimina. Tutkimuksessa suojelutarpeet ovat toimenpiteitä, joiden tarkoitus on suojella meriympäristö ja sen ekosysteemiä. Suojelulla pyritään saavuttamaan meriympäristön hyvä tila. Hyvässä tilassa meriympäristö on luonnollisessa tilassa puhdas ja elinvoimainen, siinä ihmisten toiminta on kestävää eikä heikennä meriympäristön monimuotoisuutta.

Tutkimus hyödyntää teoreettisena viitekehyksenä regiimiteoriaa. Regiimiteorian avulla on muodostettu tutkimuksessa Itämeren suojeluregiimi, joka koostuu HELCOM:sta sen Baltic Sea Action Planista, EU:n yhdennetystä meripolitiikasta sekä sen eri osista. Aineisto koostuu Suomen, Saksan ja Latvian merialuesuunnitelmista. Merialuesuunnitelmia tulee lähestyä strategioina, joilla ei ole varsinaista valtaa. Intressejä tulee lähestyä julkilausuttuina kohteina, joilla ei välttämättä ole konkreettista näyttöä. Analyysi on tehty sisällönanalyysin mukaisesti. Pääluokkien intressit perustuvat merialuesuunnitteludirektiiviin (2014/89/EU).

Tutkimuksen tuloksista nousee esille se, että vaikka teoriassa intressit olisivat yhdenmukaisia suojelutarpeiden kanssa ei niillä ole konkreettista näyttöä hyvän tilan saavuttamisesta. Itämeren suojeluregiimin monitasoisuus esimerkiksi EU:n ja HELCOM:n välillä luo omat haasteensa tavoitteiden saavuttamisessa. Esille tulee myös taloudellisten näkökulmien merkitys merenkäytössä. Tämä luo omat haasteensa, sillä ympäristölliset ja taloudelliset näkökulmat nähdään perinteisesti ristiriitaisina. Tämän takia talouden asema vähentää nykyisissä suunnitelmissa niiden konkreettista hyötyä suojelutarpeiden ja intressien kohtaamisessa. Yleisesti meriympäristön muutos on hidas prosessi ja hyvän tilan saavuttamisen kannalta vaaditaan sekä sitoutumista että ymmärrystä meriekosysteemin prosesseista ja rakenteesta.