Systeemisen toimintamallin suhdeperustaisuuden vaikutus lastensuojelutyön koettuun merkityksellisyyteen

Abstract

Pro gradu -tutkielmani tavoitteena on tutkia, miten systeemisen lastensuojelun toimintamallin suhdeperustaisuus vaikuttaa sosiaalityöntekijöiden kokemaan työn merkityksellisyyteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui 7 lastensuojelun avohuollon sosiaalityöntekijän haastatteluista, jotka toteutettiin kahtena parihaastatteluna ja yhtenä kolmen henkilön ryhmähaastatteluna. Aineiston analyysissä on hyödynnetty teoriaohjaavaa analyysitapaa.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentuu systeemiteorian, suhdeperustaisen sosiaalityön ja työn merkityksellisyyden ympärille. Systeeminen lastensuojelu pohjautuu Reclaiming social work -malliin, jota on kutsuttu myös Hackneyn malliksi. Systeemistä lastensuojelun toimintamallia on kehitetty ja juurrutettu osaksi lastensuojelutyön käytäntöjä laajasti koko Suomessa. Kehittämistyö on ollut osa Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE 2016-2018) muutosohjelmaa. Systeemisen toimintamallin avulla on pyritty saamaan aikaiseksi kokonaisvaltainen muutos lastensuojelutyön tekemiseen. Lastensuojelutyön byrokratisoituneita ja juridisesti painottuvia käytäntöjä on haluttu muokata, systeemiseen ja suhdeperustaiseen työhön panostamalla. Suhdeperustainen työ edellyttää sosiaalityöntekijältä panostusta vuorovaikutustaitoihin ja kohtaavaan työskentelyyn asiakkaan kanssa.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että merkityksellisyydellä on useita positiivisia seurauksia yksilö- ja organisaatiotasolla. Tutkimuksessani olin kiinnostunut merkityksellisyyden käsitteestä siksi, että se on käsitteenä laajempi kuin työhyvinvointi, ja etenkin yhteiskunnallisesti tärkeässä lastensuojelutyössä korostuvat työn merkityksellisyys ja sen kokemisen vaikutukset työn tekemiseen ja työhön sitoutumiseen. Työn merkityksellisyyttä lastensuojelun avohuollon kontekstissa ei juurikaan ole tutkittu, etenkään sen jälkeen, kun systeeminen toimintamalli on laajasti otettu käyttöön.

Tutkimustulosten perusteella suhdeperustaisen työn toteutumista pidettiin tutkimukseeni osallistuneiden sosiaalityöntekijöiden keskuudessa tärkeänä asiana. Tutkimukseni keskeisenä tuloksena voidaan pitää sitä, että suhdeperustainen työ lisää sosiaalityöntekijöiden merkityksellisyyden kokemuksia. Systeemisestä toimintamallista huolimatta, suhdeperustaisen työn tekeminen ei ollut aina mahdollista toivotulla tavalla. Lastensuojelussa on edelleen nähtävissä samoja rakenteellisia haasteita, joiden torjumiseksi systeeminen toimintamalli on kehitetty.