Tunnustuksen merkityksestä tunnustamisoikeudenkäynnissä : erityisesti tunnustuksen peruuttamisesta
Timonen, Roosa (2023)
Timonen, Roosa
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555294
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061555294
Tiivistelmä
Tutkielmassa perehdytään tunnustuksen merkitykseen tunnustamisoikeudenkäynnissä erityisesti tunnustuksen peruuttamisen näkökulmasta. Tutkielman tarkoituksena on ensin selvittää, millainen asema tunnustuksella on suomalaisessa syyteneuvottelujärjestelmässä. Tämän jälkeen tutkielman päätavoitteena on tarkastella, millaisia ongelmia tunnustuksen peruuttamiseen liittyy, ja miten tunnustuksen peruuttaminen vaikuttaa asianomistajaan ja syyttäjään. Tutkielman tarkoituksena on oikeusdogmatiikan ja arvioivan tutkimusotteen keinoin käsitellä tunnustamista tunnustamisoikeudenkäynnissä ja analysoida tunnustuksen peruuttamista sekä asiaa käsittelevää oikeuskäytäntöä, lainsäädäntöä ja oikeuskirjallisuutta. Arvioiva tutkimusote näkyy tutkielmassa etenkin käsitellessä tunnustuksen peruuttamiseen liittyviä ongelmia.
Tutkielma on jaettu kuuteen päälukuun. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään syyteneuvottelumenettelyn keskeisiä käsitteitä, menettelyvaiheita ja tuomioesitystä. Kolmannessa luvussa keskitytään puntaroimaan syyteneuvottelussa tehdyn tunnustuksen välistä suhdetta normaaliin lieventämisperusteeseen sekä niiden välistä jännitettä. Neljännessä luvussa käydään läpi edellytyksiä tunnustamisoikeudenkäynnin aloittamiselle, yleisesti tunnustamisoikeudenkäyntiä menettelynä sekä muutoksenhakuun liittyviä erityiskysymyksiä. Tunnustuksen peruutusta avataan tutkielman viidennessä luvussa, joka painottuu asianosaisille aiheutuvien vaikutusten ja peruuttamiseen liittyvien ongelmien tarkasteluun. Kuudennessa ja samalla viimeisessä luvussa käydään läpi tutkielman johtopäätöksiä.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että syyteneuvottelun käyttöönoton johdosta tunnustus on saanut rikosprosessin kannalta entistä keskeisemmän luonteen. Tunnustuksen peruutuksen osalta peruutuksella katsotaan olevan vähäiset vaikutukset asianomistajan asemaan. Vastaavasti tunnustuksen peruutusmahdollisuus lisää syyttäjän työmäärää ja voi laskea syyttäjien kiinnostusta käyttää syyteneuvottelumenettelyä. Rajoittamaton oikeus tunnustuksen peruuttamiseen missä vaiheessa rikosprosessia tahansa on nähty poikkeuksellisen ongelmallisena. Tutkielma osoittaa, että tunnustuksen peruutuksen ongelmallisuus tulee selkeimmin esille muutoksenhakuvaiheessa. Eniten ongelmia aiheuttavat kysymykset, jotka liittyvät tunnustuksen peruuttamisen rajoittamattomuuteen.
Tunnustuksen peruutusoikeuden rajoittaminen on kiistelty kysymys, jossa vastakkain asettuvat yhtäältä prosessiekonomiset tavoitteet ja toisaalta vastaajan oikeusturvaintressit. Mikäli tunnustuksen peruuttamista halutaan rajoittaa, se tarkoittaa väistämättä puuttumista vastaajan oikeusturvaan. Tutkielman perusteella tunnustuksen peruuttamisen asema näyttää muotoutuneen lähinnä oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Kuitenkin tunnustuksen peruuttamisoikeuden rajoittamista koskeva kysymys tulisi kuulua ensisijaisesti lainsäätäjän vastuulle eikä kysymystä tulisi jättää pelkästään oikeuskäytännön muovattavaksi.
Tutkielma on jaettu kuuteen päälukuun. Johdannon jälkeen toisessa luvussa käsitellään syyteneuvottelumenettelyn keskeisiä käsitteitä, menettelyvaiheita ja tuomioesitystä. Kolmannessa luvussa keskitytään puntaroimaan syyteneuvottelussa tehdyn tunnustuksen välistä suhdetta normaaliin lieventämisperusteeseen sekä niiden välistä jännitettä. Neljännessä luvussa käydään läpi edellytyksiä tunnustamisoikeudenkäynnin aloittamiselle, yleisesti tunnustamisoikeudenkäyntiä menettelynä sekä muutoksenhakuun liittyviä erityiskysymyksiä. Tunnustuksen peruutusta avataan tutkielman viidennessä luvussa, joka painottuu asianosaisille aiheutuvien vaikutusten ja peruuttamiseen liittyvien ongelmien tarkasteluun. Kuudennessa ja samalla viimeisessä luvussa käydään läpi tutkielman johtopäätöksiä.
Tutkielman perusteella voidaan todeta, että syyteneuvottelun käyttöönoton johdosta tunnustus on saanut rikosprosessin kannalta entistä keskeisemmän luonteen. Tunnustuksen peruutuksen osalta peruutuksella katsotaan olevan vähäiset vaikutukset asianomistajan asemaan. Vastaavasti tunnustuksen peruutusmahdollisuus lisää syyttäjän työmäärää ja voi laskea syyttäjien kiinnostusta käyttää syyteneuvottelumenettelyä. Rajoittamaton oikeus tunnustuksen peruuttamiseen missä vaiheessa rikosprosessia tahansa on nähty poikkeuksellisen ongelmallisena. Tutkielma osoittaa, että tunnustuksen peruutuksen ongelmallisuus tulee selkeimmin esille muutoksenhakuvaiheessa. Eniten ongelmia aiheuttavat kysymykset, jotka liittyvät tunnustuksen peruuttamisen rajoittamattomuuteen.
Tunnustuksen peruutusoikeuden rajoittaminen on kiistelty kysymys, jossa vastakkain asettuvat yhtäältä prosessiekonomiset tavoitteet ja toisaalta vastaajan oikeusturvaintressit. Mikäli tunnustuksen peruuttamista halutaan rajoittaa, se tarkoittaa väistämättä puuttumista vastaajan oikeusturvaan. Tutkielman perusteella tunnustuksen peruuttamisen asema näyttää muotoutuneen lähinnä oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa. Kuitenkin tunnustuksen peruuttamisoikeuden rajoittamista koskeva kysymys tulisi kuulua ensisijaisesti lainsäätäjän vastuulle eikä kysymystä tulisi jättää pelkästään oikeuskäytännön muovattavaksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]