Yrityksen vastuu toimintaketjussa aiheutuvista ympäristövahingoista
Falck, Sofia (2023)
Falck, Sofia
Lapin yliopisto
2023
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061856281
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023061856281
Tiivistelmä
Yritykset ovat vaikutusvaltaisia yhteiskunnallisia toimijoita, joiden toiminnasta aiheutuu usein haittaa ympäristölle. Ympäristölle haitalliset vaikutukset eivät kuitenkaan välttämättä näy suoraan suurten yritysten oman toiminnan piirissä, vaan ympäristövahingot saattavat aiheutua vasta alempana toimintaketjussa olevan, usein ulkomaisen toimintaketjuyrityksen toiminnasta. Viime vuosina onkin puhuttu paljon yritysvastuusta ja erityisesti siitä, että yritystoiminnan haittavaikutuksia on tärkeää rajoittaa pakottavan lainsäädännön keinoin. Ympäristövahingoista kärsiville tulisi myös maksaa vahingosta riittävää korvausta.
Tutkielman tarkoitus on selventää valmisteilla olevan yritysvastuusääntelyn vaikutusta yrityksen vastuuseen sen toimintaketjuissa aiheutuvista ympäristövahingoista. Tutkielmassa vastataan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten vahingonkorvauksen yleiset edellytykset, kuten tuottamusvastuu ja syy-yhteys toteutuvat toimintaketjuissa aiheutuneiden vahinkojen osalta? Ketkä ovat korvausvelvollisia vahingoista? Voiko yhtiön johto joutua korvausvelvolliseksi toimintaketjussa aiheutuneesta ympäristövahingoista? Lopulta tutkielmassa selvitetään sitä, kuinka pitkälle johtoyrityksen vastuu toimintaketjussa ulottuu.
Tutkimuksessa käytetyt metodit ovat lainoppi ja de lege ferenda -tutkimus. Tutkielman kannalta keskisintä aineistoa ovat erilaiset yritysvastuulaista ja yritysvastuudirektiivistä laaditut selvitykset ja kannanotot sekä voimassa olevaa oikeutta käsittelevä ympäristö- ja vahingonkorvausoikeudellinen kirjallisuus. Myös oikeusperiaatteilla on tutkielman aiheen käsittelyssä tärkeä rooli.
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että ympäristövahinkolaki käsittelee jo monia yritysvastuulain valmistelussa esiin tulleita ongelmia. Yritysvastuusäädökset kuitenkin laajentaisivat vastuuta huomattavasti. Yritysvastuulaki tulisi luultavasti eroamaan ympäristövahinkolaista mm. tuottamusvastuun, todistustaakan ja korvausvelvollisten piirin osalta. Yrityksen johtoon kuuluvien henkilöiden sitouttaminen huolellisuusvelvollisuuteen ei ole saanut direktiivin valmistelussa laajaa kannatusta, joten näyttää siltä, että johdon ympäristövahinkoja koskevaa korvausvastuuta joudutaan odottamaan. Myös johtoyrityksen toimintaketjua koskevan vastuun laajuudesta on ollut paljon eriäviä näkemyksiä. Jotta yritysvastuudirektiivin tarkoitus ympäristöä, vahingonkärsijöiden oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia turvaavana säädöksenä toteutuisi, tulisi vastuun kuitenkin ulottua yrityksen määräysvallassa olevia yrityksiä pidemmälle, saattamatta yritystä kuitenkaan korvausvastuuseen sellaisista vahingoista, jotka ovat täysin odottamattomia suhteessa sen toimintaan.
Tutkielman tarkoitus on selventää valmisteilla olevan yritysvastuusääntelyn vaikutusta yrityksen vastuuseen sen toimintaketjuissa aiheutuvista ympäristövahingoista. Tutkielmassa vastataan erityisesti seuraaviin kysymyksiin: Miten vahingonkorvauksen yleiset edellytykset, kuten tuottamusvastuu ja syy-yhteys toteutuvat toimintaketjuissa aiheutuneiden vahinkojen osalta? Ketkä ovat korvausvelvollisia vahingoista? Voiko yhtiön johto joutua korvausvelvolliseksi toimintaketjussa aiheutuneesta ympäristövahingoista? Lopulta tutkielmassa selvitetään sitä, kuinka pitkälle johtoyrityksen vastuu toimintaketjussa ulottuu.
Tutkimuksessa käytetyt metodit ovat lainoppi ja de lege ferenda -tutkimus. Tutkielman kannalta keskisintä aineistoa ovat erilaiset yritysvastuulaista ja yritysvastuudirektiivistä laaditut selvitykset ja kannanotot sekä voimassa olevaa oikeutta käsittelevä ympäristö- ja vahingonkorvausoikeudellinen kirjallisuus. Myös oikeusperiaatteilla on tutkielman aiheen käsittelyssä tärkeä rooli.
Tutkimuksen keskeinen johtopäätös on, että ympäristövahinkolaki käsittelee jo monia yritysvastuulain valmistelussa esiin tulleita ongelmia. Yritysvastuusäädökset kuitenkin laajentaisivat vastuuta huomattavasti. Yritysvastuulaki tulisi luultavasti eroamaan ympäristövahinkolaista mm. tuottamusvastuun, todistustaakan ja korvausvelvollisten piirin osalta. Yrityksen johtoon kuuluvien henkilöiden sitouttaminen huolellisuusvelvollisuuteen ei ole saanut direktiivin valmistelussa laajaa kannatusta, joten näyttää siltä, että johdon ympäristövahinkoja koskevaa korvausvastuuta joudutaan odottamaan. Myös johtoyrityksen toimintaketjua koskevan vastuun laajuudesta on ollut paljon eriäviä näkemyksiä. Jotta yritysvastuudirektiivin tarkoitus ympäristöä, vahingonkärsijöiden oikeusturvaa ja ihmisoikeuksia turvaavana säädöksenä toteutuisi, tulisi vastuun kuitenkin ulottua yrityksen määräysvallassa olevia yrityksiä pidemmälle, saattamatta yritystä kuitenkaan korvausvastuuseen sellaisista vahingoista, jotka ovat täysin odottamattomia suhteessa sen toimintaan.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]