Vastuun kohdentuminen vuokratyöntekijän käyttäjäyritykselle aiheuttamasta vahingosta

Abstract

Tässä tutkielmassa selvitetään lainopillisen metodin avulla, kuka on vastuussa vuokratyöntekijän käyttäjäyritykselle aiheuttamasta vahingosta. Vastuu voi tilanteessa riippuen kohdistua joko vuokrausyritykseen, käyttäjäyritykseen tai vuokratyöntekijään. Lisäksi tutkielmassa selvitetään oikeusvertailun avulla, miten tutkittava vastuu kohdentuu Ruotsin lainsäädännön mukaan ja miten Suomen lainsäädäntöä voitaisiin mahdollisesti siitä tehtyjen havaintojen valossa parantaa.

Vuokratyössä vuokratyöntekijä tekee työtä käyttäjäyrityksen lukuun sen johdon ja valvonnan alaisena. Vuokratyöstä ei ole Suomessa säädetty erikseen lakia. Tutkielmassa on tutkittu vahingonkorvauslain isännänvastuusääntöjen soveltumista tilanteeseen. Tutkittavassa tilanteessa vahinko aiheutetaan vuokratyöntekijän työnantajan sopimuskumppanille, johon vuokratyöntekijä ei kuitenkaan ole missään sopimussuhteessa. Isännänvastuusäännösten ei ole katsottu soveltuvan kyseiseen tilanteeseen, joten vastuukysymykset on selvitettävä sopimusperusteisen vahingonkorvausvastuun nojalla. Tutkielman perusteella vuokrausyrityksen ja käyttäjäyrityksen vastuut määräytyvät lähinnä sopimusvelvoitteiden täyttämisen perusteella. Toisaalta vuokrausyrityksen on katsottu kantavan vastuun myös tilanteessa, jossa sopimusosapuolet ovat hoitaneet velvoitteensa asianmukaisesti ja vuokratyöntekijä on aiheuttanut vahinkoa lievällä huolimattomuudella. Vuokratyöntekijä puolestaan voi vain harvoin joutua vastuuseen työnantajansa sopimusvelvoitteita täyttäessä aiheuttamastaan vahingosta. Lähtökohtaisesti vastuu on mahdollista, jos vahinko on aiheutettu törkeällä huolimattomuudella tai tahallisesti. Myös työnantajan regressioikeuden on katsottu olevan mahdollinen, jos vuokrausyritys joutuu korvaamaan käyttäjäyritykselle vuokratyöntekijän aiheuttaman vahingon. Tämänhetkinen oikeustilamme kaipaisi kuitenkin oikeuskäytäntöä edellä mainittujen vastuukysymysten tarkentamiseksi.

Vastuukysymysten selvittämisen lisäksi tutkimuksessa on vielä tutkittu vuokratyön sääntelyä Ruotsissa ja sitä, miten vastuukysymykset ratkaistaan Ruotsin lainsäädännön mukaan. Suomen lainsäädännön tavoin myöskään Ruotsin vahingonkorvauslaki ei sovellu tilanteeseen, jossa vuokratyöntekijä aiheuttaa vahinkoa varsinaisen työnantajansa sopimuskumppanille, vaan vastuu on selvitettävä sopimusperusteisen vahingonkorvausvastuun nojalla. Ruotsissa on myös säädetty erikseen vuokratyölaki, jonka avulla vuokratyöntekijöiden asemaa on parannettu.