"Jos opettajalla ei ole auktoriteettia nii se voi mennä sitte että sielä onki joku muu pomona ku se opettaja" : fenomenologinen tutkimus auktoriteetista alakoulun luokanopettajien kokemana
Kuoppala, Mikko (2023)
Kuoppala, Mikko
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062358077
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023062358077
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten alakoulun luokanopettajat kokevat auktoriteettinsa. Auktoriteetin käsitteellä viittaan etenkin pedagogiseen auktoriteettiin eli opettajan kykyyn ylläpitää järjestystä oppilaiden keskuudessa sekä hyödyntää valtaansa vastuullisesti kasvatuksen ja opetuksen näkökulmista. Yleisesti ottaen auktoriteetin voi määritellä esimerkiksi asiantuntijuuden tai aseman kautta rakentuneeseen oikeuteen johtaa ja ohjata toisia.
Tutkimukseni juontaa juurensa kokemusten tutkimista painottavaan fenomenologiseen tutkimusperinteeseen ja ontologiseksi ratkaisuksi valitsin Lauri Rauhalan muodostaman holistisen ihmiskäsityksen, jonka mukaan ihmisen olemassaolon perusmuodot rakentuvat kolmesta osasta: tajunnallisuudesta, kehollisuudesta sekä situationaalisuudesta. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla kahdeksaa luokanopettajaa puhelimitse huhti-toukokuussa 2022.
Puhelinhaastattelujen litteroinnin jälkeen toteutin aineiston analyysin hyödyntäen Amadeo Giorgin kehittämää fenomenologista analyysimenetelmää, johon sisällytin Juha Perttulan lisäämät laajennukset. Analyysin tulokseksi muodostui yleinen merkitysverkosto, joka kuvaa luokanopettajien kokemusta auktoriteetistaan yleisellä tasolla. Yleinen merkitysverkosto vastaa pääkysymykseeni ”Millainen alakoulun luokanopettajien kokemus auktoriteetistaan on?” sekä alatutkimuskysymyksiini 1. ”Millainen merkitys oppilaiden ja luokanopettajien vuorovaikutussuhteilla on luokanopettajien auktoriteetin kokemukseen?”, 2. ”Millainen merkitys eri oppimisympäristöillä on luokanopettajien auktoriteetin kokemukseen?” ja 3. ”Miten luokanopettajat kokevat auktoriteettinsa muuttuneen työuran aikana?”.
Tutkimustulosteni mukaan luokanopettajat kokivat auktoriteettinsa pääosin riittävänä, vaikka opettajan toimintaa ohjasivat erinäiset sidosryhmät. Oppilaiden käytösongelmat sekä lisääntynyt vanhempien osallistaminen asettivat luokanopettajan auktoriteetin yhä useammin koetukselle. Luokanopettajat kokivat vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa määrittävän auktoriteettinsa laatua oppimisympäristöjä enemmän ja työkokemuksen kautta kertynyt itsevarmuus oli vahvistanut auktoriteetin kokemusta.
Tutkimukseni juontaa juurensa kokemusten tutkimista painottavaan fenomenologiseen tutkimusperinteeseen ja ontologiseksi ratkaisuksi valitsin Lauri Rauhalan muodostaman holistisen ihmiskäsityksen, jonka mukaan ihmisen olemassaolon perusmuodot rakentuvat kolmesta osasta: tajunnallisuudesta, kehollisuudesta sekä situationaalisuudesta. Tutkimusaineiston keräsin haastattelemalla kahdeksaa luokanopettajaa puhelimitse huhti-toukokuussa 2022.
Puhelinhaastattelujen litteroinnin jälkeen toteutin aineiston analyysin hyödyntäen Amadeo Giorgin kehittämää fenomenologista analyysimenetelmää, johon sisällytin Juha Perttulan lisäämät laajennukset. Analyysin tulokseksi muodostui yleinen merkitysverkosto, joka kuvaa luokanopettajien kokemusta auktoriteetistaan yleisellä tasolla. Yleinen merkitysverkosto vastaa pääkysymykseeni ”Millainen alakoulun luokanopettajien kokemus auktoriteetistaan on?” sekä alatutkimuskysymyksiini 1. ”Millainen merkitys oppilaiden ja luokanopettajien vuorovaikutussuhteilla on luokanopettajien auktoriteetin kokemukseen?”, 2. ”Millainen merkitys eri oppimisympäristöillä on luokanopettajien auktoriteetin kokemukseen?” ja 3. ”Miten luokanopettajat kokevat auktoriteettinsa muuttuneen työuran aikana?”.
Tutkimustulosteni mukaan luokanopettajat kokivat auktoriteettinsa pääosin riittävänä, vaikka opettajan toimintaa ohjasivat erinäiset sidosryhmät. Oppilaiden käytösongelmat sekä lisääntynyt vanhempien osallistaminen asettivat luokanopettajan auktoriteetin yhä useammin koetukselle. Luokanopettajat kokivat vuorovaikutuksen oppilaiden kanssa määrittävän auktoriteettinsa laatua oppimisympäristöjä enemmän ja työkokemuksen kautta kertynyt itsevarmuus oli vahvistanut auktoriteetin kokemusta.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]