Koulukuraattorin mahdollisuudet tukea syrjäytymisriskissä olevia lapsia ja nuoria peruskouluympäristössä
Strand, Leila (2023)
Strand, Leila
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023070372251
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023070372251
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan koulukuraattorin mahdollisuuksia havaita ja tunnistaa syrjäytymisriskissä olevia peruskoulun oppilaita sekä koulukuraattorin mahdollisuuksia auttaa tukea tarvitsevia oppilaita. Tutkimusaineisto on kerätty teemahaastattelemalla viisi peruskoulun koulukuraattoria erään kunnan alueella kesällä 2022. Tutkimuksen ydinkäsitteitä ovat syrjäytymisriski, syrjäytyminen ja varhainen havaitseminen. Tutkimuksen taustalla ovat aiemmat selvitykset peruskoulun koulukuraattoreiden työstä osana peruskoulun oppilashuoltoa. Tutkielma on kvalitatiivinen ja aineiston analyysimenetelmä on sisällönanalyysi.
Koulukuraattoreiden mahdollisuus havaita oppilaan syrjäytymisriski toteutui vasta heidän keskinäisessä työskentelyssä. Tutustuessaan oppilaan tilanteeseen voi kuraattori tunnistaa oppilaan tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ja tuen tarpeita. Oppilaiden yksinäisyys ja ahdistuneisuus olivat yleisiä ongelmia, jotka näkyivät usein oppilaan isoina poissaoloina. Tukikeskustelut ja ohjattu ryhmätoiminta olivat koulukuraattoreiden keinoja tukea oppilaita muiden ammatillisten tukimuotojen ohella. Oppilaiden tukemisen mahdollisuuksia heikensi oppilashuollon resurssien heikko saatavuus mielenterveyden puolella, lisäksi usein puuttuvat työtilat osassa kouluista haastoivat koulukuraattorin työskentelyä. Tutkimuksen aikana uusi asetus koulukuraattoreiden enimmäisasiakasmääristä ei vielä vaikuttanut asiaan.
Tutkielma antoi tilaisuuden tarkastella peruskoulun koulukuraattoreiden näkemyksiä tukemisen mahdollisuuksista niiden oppilaiden arjessa, jotka voivat olla syrjäytymisriskissä. Koulukuraattorit eivät mielellään yhdistäneet syrjäytymisriskin käsitettä peruskoulun oppilaiden tilanteisiin. Syrjäytymisriskikeskustelu aiheutti kuitenkin tutkittavissa pohdintaa siitä, syvennytäänkö oppilaan tilanteen selvittämiseen riittävästi ja tunnistetaanko oppilaan todellinen tuen tarve. Koulukuraattorit näkivätkin tärkeänä, että oppilashuollon työtä kehitetään jatkuvasti ja siellä toimivien rooleja ja vastuita tarkennetaan, jotta eri toimijat ovat ajoissa hereillä oppilaiden tilanteissa.
Koulukuraattoreiden mahdollisuus havaita oppilaan syrjäytymisriski toteutui vasta heidän keskinäisessä työskentelyssä. Tutustuessaan oppilaan tilanteeseen voi kuraattori tunnistaa oppilaan tilanteeseen vaikuttavia tekijöitä ja tuen tarpeita. Oppilaiden yksinäisyys ja ahdistuneisuus olivat yleisiä ongelmia, jotka näkyivät usein oppilaan isoina poissaoloina. Tukikeskustelut ja ohjattu ryhmätoiminta olivat koulukuraattoreiden keinoja tukea oppilaita muiden ammatillisten tukimuotojen ohella. Oppilaiden tukemisen mahdollisuuksia heikensi oppilashuollon resurssien heikko saatavuus mielenterveyden puolella, lisäksi usein puuttuvat työtilat osassa kouluista haastoivat koulukuraattorin työskentelyä. Tutkimuksen aikana uusi asetus koulukuraattoreiden enimmäisasiakasmääristä ei vielä vaikuttanut asiaan.
Tutkielma antoi tilaisuuden tarkastella peruskoulun koulukuraattoreiden näkemyksiä tukemisen mahdollisuuksista niiden oppilaiden arjessa, jotka voivat olla syrjäytymisriskissä. Koulukuraattorit eivät mielellään yhdistäneet syrjäytymisriskin käsitettä peruskoulun oppilaiden tilanteisiin. Syrjäytymisriskikeskustelu aiheutti kuitenkin tutkittavissa pohdintaa siitä, syvennytäänkö oppilaan tilanteen selvittämiseen riittävästi ja tunnistetaanko oppilaan todellinen tuen tarve. Koulukuraattorit näkivätkin tärkeänä, että oppilashuollon työtä kehitetään jatkuvasti ja siellä toimivien rooleja ja vastuita tarkennetaan, jotta eri toimijat ovat ajoissa hereillä oppilaiden tilanteissa.
Kokoelmat
- Pro gradut [4086]