Sosiaalisen verkoston tuen ja kontrollin merkitys valvotussa koevapaudessa olevalle vangille

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuoda julki valvotussa koevapaudessa olevien vankien tuen saaminen sosiaaliselta ympäristöltä, johon kuuluvat perhe, sukulaiset, ystävät, kaverit, viranomaiset, vankilan työntekijät ja tukipartio. Kontrolli kuuluu olennaisena valvottuun koevapauteen ja vankien liikkumisvapautta on rajoitettu säädöksillä. Sosiaalinen pääoma on jokaiselle kansalaisille tärkeää, hänen selviytyessään suomalaisessa yhteiskunnassa.

Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan lainsäädäntöä, koska valvottu koevapaus on lailla säädetty. Teoriaosuudessa tarkastellaan myös sosiaalisen tuen palveluntarjoajia ja kontrollin suorittamista, sekä sitä miten siitä on käytännössä esitetty.

Tutkimusaineisto koostuu kuudesta haastattelusta, jotka on koottu kahden suomalaisen avovankilan valvotussa koevapaudessa olevista henkilöistä. Aineisto on hankittu valvotussa koevapaudessa olevilta vangeilta yksilöhaastattelujen avulla. Aineisto on analysoitu sisällönanalyysin keinoin. Aineiston hankinnassa on koko ajan otettu huomioon eettisyys, ettei kenenkään arvoja ja normeja ole syrjäytetty, vaan heitä on kuunneltu avoimin korvin.

Tutkimuksen mukaan valvottuun koevapauteen lähtevää vankia tuetaan monin eri keinoin. Vanki ja valvottua koevapautta valmisteleva henkilö vuorovaikutussuhteen avulla pyrkivät tekemään säännöt ja vangille sopivan suunnitelman. Tämä suunnitelma menee eteenpäin vankilassa korkeampaan tahoon ja johtaja tekee päätöksen siitä, onko suunnitelma hyväksyttävissä. Valvottuun koevapauteen tulee vangille tapaamiset asiantuntijoiden kanssa, toimintavelvoite/työvelvoite, työpaikka, jossa esimies tietää minkä vuoksi on tiettyjä sääntöjä kyseisen henkilön kohdalla. Valvotulla koevapaudella pyritään hallittuun vapautumiseen takaisin yhteiskunnan jäseneksi ja tukena tässä toimii koko ajan vankilan valvottua koevapautta suunnitteleva henkilö.