Diskurssianalyysi sosiaalityöntekijöiden ammattietiikasta koronaviruspandemian ensimmäisen aallon ajalta
Vierikko, Ruusa (2023)
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230903116105
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230903116105
Tiivistelmä
Tässä Pro gradu –tutkielmassa tutkitaan sosiaalityöntekijöiden ammattietiikkaa koronaviruspandemian ensimmäisen aallon ajalta Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää diskurssianalyysin avulla, millaisia selontekoja sosiaalityöntekijät tekevät ammattietiikasta ja millaisia diskursseja niistä muodostuu. Tämän lisäksi tutkitaan sitä, millaisia positioita sosiaalityöntekijät ottavat pandemian aikana suhteessa ammattietiikkaan. Tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa tietoa sosiaalityöntekijöiden ammattietiikasta pandemia aikana, koska koronaviruspandemia muutti sosiaalityön tavanomaista toimintaympäristöä. Tutkimuksen aineistona toimii PANDA-hankkeen keväällä 2020 kerätyt sosiaalityöntekijöiden 33 päiväkirjaa.
Tutkimuksessa löydettiin 34 sosiaalityöntekijöiden selontekoa ja kuusi subjektipositiota ammattietiikasta. Selonteot muodostivat 12 diskurssia, jotka koostuivat seuraavista diskursseista: sosiaalityön ammattietiikan diskurssista, ihmisarvon kunnioittamisen diskurssista, ihmisoikeuksien edistämisen diskurssista, itsemääräämisoikeuden edistämisen diskurssista, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden diskurssista, luottamuksellisuuden diskurssista, ammatillisesta rehellisyyden diskurssista, eettisen hämmennyksen diskurssista, eettisen ahdingon diskurssin, eettisestä luovuuden diskurssista, eettisen oppimisen diskurssista ja velvollisuus- ja seurausetiikan diskurssista.
Tutkimus osoittaa, että sosiaalityön arvot ja etiikka toimivat yhtenä sosiaalityöntekijöiden työskentelyn lähtökohtana pandemia-aikana. Sosiaalityöntekijät nojasivat pandemia-aikana sosiaalityön arvoihin ja etiikkaan, vaikka ammattietiikan soveltamisen tavat vaihtelivat pandemian tuomien muutosten vuoksi. Sosiaalityöntekijät ovat pystyneet tekemään ammattieettisiä ratkaisuja pandemia-aikana, vaikka pandemian alkuvaiheessa oli tavallista, etteivät sosiaalityöntekijät tienneet tarkalleen, miten tulisi työssään toimia. Tämä johtui esimerkiksi ohjeiden puutteesta tai rajoituksista. Kuitenkin pandemian edetessä sosiaalityöntekijät keksivät uusia vaihtoehtoisia ammattieettisiä tapoja toimia ja he vastustivat epäoikeudenmukaiseksi havaitsemiaan pandemian aikaisia ohjeita, uusien ammattieettisen ratkaisujen löytämisen vuoksi.
Tutkimuksessa löydettiin 34 sosiaalityöntekijöiden selontekoa ja kuusi subjektipositiota ammattietiikasta. Selonteot muodostivat 12 diskurssia, jotka koostuivat seuraavista diskursseista: sosiaalityön ammattietiikan diskurssista, ihmisarvon kunnioittamisen diskurssista, ihmisoikeuksien edistämisen diskurssista, itsemääräämisoikeuden edistämisen diskurssista, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden diskurssista, luottamuksellisuuden diskurssista, ammatillisesta rehellisyyden diskurssista, eettisen hämmennyksen diskurssista, eettisen ahdingon diskurssin, eettisestä luovuuden diskurssista, eettisen oppimisen diskurssista ja velvollisuus- ja seurausetiikan diskurssista.
Tutkimus osoittaa, että sosiaalityön arvot ja etiikka toimivat yhtenä sosiaalityöntekijöiden työskentelyn lähtökohtana pandemia-aikana. Sosiaalityöntekijät nojasivat pandemia-aikana sosiaalityön arvoihin ja etiikkaan, vaikka ammattietiikan soveltamisen tavat vaihtelivat pandemian tuomien muutosten vuoksi. Sosiaalityöntekijät ovat pystyneet tekemään ammattieettisiä ratkaisuja pandemia-aikana, vaikka pandemian alkuvaiheessa oli tavallista, etteivät sosiaalityöntekijät tienneet tarkalleen, miten tulisi työssään toimia. Tämä johtui esimerkiksi ohjeiden puutteesta tai rajoituksista. Kuitenkin pandemian edetessä sosiaalityöntekijät keksivät uusia vaihtoehtoisia ammattieettisiä tapoja toimia ja he vastustivat epäoikeudenmukaiseksi havaitsemiaan pandemian aikaisia ohjeita, uusien ammattieettisen ratkaisujen löytämisen vuoksi.
Kokoelmat
- Pro gradut [4080]