Palvelumuotoilu kehittämässä kansalaisosallistumista : tapaustutkimus Rovaniemen kaupungin osallistuvan budjetoinnin hankkeesta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten palvelumuotoilu soveltuu osallistuvan budjetoinnin tutkimusalueelle ja kansalaisosallistumisen kehittämiseen. Osallistuvaa budjetointia on tutkittu paljon hallinnollisesta näkökulmasta, mutta siinä tapahtuvaa yhteissuunnittelua on tutkittu vähemmän. Tutkimuksen tavoitteena onkin lisätä tietoa siitä, miten palvelumuotoilulla voisi tukea kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia julkishallinnossa. Tapaustutkimuksen kohteena on Rovaniemen kaupungin osallistuvan budjetoinnin pilottihanke. Tutkimuksessa tutkitaan, miten prosessiin osallistuneet asukkaat ja kaupungin työntekijät ovat kokeneet prosessin ja kuinka vaikuttavana he sitä pitävät.

Tutkimuksessa vastataan kysymykseen, miten palvelumuotoilu soveltuu osallistuvan budjetoinnin tutkimusalueelle. Toisella tutkimuskysymyksellä selvitetään tarkemmin, miten palvelumuotoilulla kehitetään kansalaisosallistumista osallistuvassa budjetoinnissa. Teoreettisessa viitekehyksessä käsitellään julkisten palveluiden muotoilua, kansalaisosallistumista ja yhteissuunnittelua. Pääteoriana hyödynnetään Barberan ym. (2016a) luomaa mallia, jossa osallistuvaa budjetointia tarkastellaan yhteissuunnittelun muotona. Tapaustutkimuksen aineisto sisältää osallistuvaa havainnointia kahdesta osallistuvan budjetoinnin työpajasta sekä viisi puolistrukturoitua haastattelua. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti.

Tulosten mukaan palvelumuotoilua hyödynnettäessä tulee kiinnittää huomiota erityisesti yhteiseen hyvään, inklusiivisuuteen sekä vuorovaikutukseen. Tulosten perusteella voi päätellä, että palvelumuotoilu soveltuu osallistuvan budjetoinnin tutkimusalueelle ja tuo siihen jotain uutta. Palvelumuotoilulla voidaan kehittää kansalaisosallistumista, mutta kehittämiseen liittyy haasteita, jotka tulee ottaa huomioon. Merkittävimpänä haasteena pidettiin asukkaiden vähäistä osallistumista, jonka toivotaan kehittyvän pilottihankeen myötä. Palvelumuotoilussa on syytä kiinnittää huomiota etenkin valtakysymyksiin ja marginalisoitujen ryhmien inklusiivisuuteen. Tämä onnistuu, kun tiedostamme, millaista toimijuutta osallistumisen keinot suosivat. Merkittävänä mahdollisuutena yhteissuunnittelu ja vuorovaikutus osoittautuivat tärkeiksi toimijoiden välistä yhteistyötä ja luovuutta lisääviksi toimintatavoiksi.

The goal of the research is to find out how service design is suitable for the research of participatory budgeting and the development of citizen participation. Participatory budgeting has been studied a lot from an administrative point of view, but the co-design that takes place in it has been studied less. The goal of the research is therefore to increase information about how service design could support the opportunities for municipal citizens to participate in public administration. The subject of the case study is the participatory budgeting pilot of the city of Rovaniemi.

The research examines how the residents and city employees who participated in the process have experienced the process and how effective they consider it to be. The research answers the question of how service design is suitable for the research area of participatory budgeting. The second question investigates in more detail how service design can develop citizen participation in participatory budgeting. The theoretical framework deals with public service design, citizen participation and co-design. The main theory is the model created by Barbera et al. (2016a), where participatory budgeting is considered as a form of co-design. The research material of the case study includes participant observation form two participatory budgeting workshops and five semi-structured interviews. The research material has been analysed in a theory-guided manner.

According to the results, when using service design, special attention should be paid to the common good, inclusiveness and interaction. Based on the results, it can be concluded that service design is suitable for the research area of participatory budgeting and brings something new to it. Citizen participation can be developed through service design, but development involves challenges that must be considered. The most significant challenge was the residents’ low participation, which is hoped to improve with the pilot project. In service design, attention should be paid especially to issues of power and inclusiveness of marginalized groups. This is possible when we know what kind of agency the means of participation prefer. As a significant opportunity, co-design and interaction proved to be important ways of working to increase cooperation and creativity between actors.