Opiskelijapolkua muotoillen : tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin

Abstract

Tämä tutkielma lähti liikkeelle ammattikorkeakoulutuksen muutoksista digitalisoituvassa Humanistisen ammattikorkeakoulun yhteisöpedagogi (AMK) koulutuksen opiskeluympäristössä. Kiinnostuin opiskelijakokemuksesta verkko-oppimisympäristössä millaisia mahdollisuuksia, haasteita ja kehittämisen mahdollisuuksia opiskelijakokemuksen tarkastelu palvelumuotoilun metodein toisi esille. Tutkielma käsitteli muotoilua ja erityisesti palvelumuotoilua, miten innovaatiokehys ”tuplatimanttia” voitaisiin soveltaa opiskelijakokemukseen perustuvan tutkielman prosessissa. Toimintatutkimuksen tutkimustehtävänä oli hakea ymmärrystä ja vastauksia, miten opiskelijakokemus muotoutuu tutkintoon johtavassa monimuoto- ja verkkokoulutuksessa sekä miten opiskelijapolkua voisi kehittää palvelumuotoilun avulla.

Toimintatutkimuksessa keräsin aineistoa tutkimustehtävään vastaamiseksi opiskelijoiden haastatteluilla, jotka toteutin teemahaastatteluna, tarkoituksenani vahvistaa keskustelua strukturoidun haastattelun sijaan. Haastattelujen keskustelut perustuivat teemoihin, jotka käsittelivät opiskelijoiden odotuksia, kokemuksia sekä mahdollisuuksia yhteisöpedagogi (AMK) monimuoto- ja verkkokoulutuksessa. Yhteiskehittämiseen pohjautuvassa työpajassa aineisto kuvasi kokemuksia koulutuksen eri vaiheiden palvelutuokioista. Aineistojen sisällönanalyysiin pohjautuen muotoilin visuaalisen opiskelijapolun, joka kuvaa vaiheistettuna keskeisiksi koettuja palvelutuokioita koulutuksen etsintä vaiheesta keskivaiheeseen.

Toimintatutkimuksen tuloksena esille tulivat monimuoto- ja verkkotutkinnossa opiskelijakokemukseen vaikuttaneet organisaatiolähtöiset tekijät; a) viestintä ja viestinnän laatu, b) tuki ja ohjaus, c) verkko-oppimisympäristöt ja niiden yhteisöt ja käytänteet, d) opiskelijalähtöisyys ja koulutuksen opintojaksojen rytmitys. Palvelumuotoilun soveltamisen vahvuus oli visualisointi ja kehittämiskohteiden näkyväksi tekeminen. Yhteiskehittäminen ja palvelumuotoilun metodien soveltaminen antoivat mahdollisuuden opiskelijalähtöiseen kehittämiseen, mutta niiden hedelmällisyys riippui sidosryhmien osallisuuden tukemisesta kehittämistoimintaan ja ajan resurssoinnista kehittämiseen ja kehittymiseen. Palvelumuotoilun innovaatiokehys ”tuplatimantti” ei ollut toimivin tämän tutkielman opiskelijakokemuksen muotoilussa sen tuotospainotteisuuden vuoksi.

This thesis was set off by changes in university of applied sciences education within the Humak community educator programme study environment which was undergoing digitalisation. I became interested in exploring how students experience the web-based study environment, and what kind of opportunities, challenges, and possibilities for further development could be found by reviewing the student experience by methods of service design. This thesis examined design, especially service design, and how the ”double diamond” innovation framework could be applied to the process of a study based on the student experience. The research assignment of this action study was to seek understanding and observations how the student experience transforms while participating in blended learning and distance education degree programme, and how the student path could be developed by means of service design.

In this action study, the data required to complete the research assignment was collected by interviewing students thematically. My aim was to promote dialogue instead of utilizing structured interviews. The discussions were based on themes covering students’ expectations, experiences, and opportunities while they were participating in the community educator programme by blended learning and distance education. In a workshop based on codevelopment, the data was utilized to outline the touchpoint experienced in different stages of the degree programme. Based on content analysis of the datasets, a visual study path was designed by the author. It represents the key service moments arranged in phases, ranging from the search phase to the middle phase of the degree programme.

As a result of this action study, the following organisation-based factors were identified which affected the student experience among the blended learning and distance education degree programme participants: a) communication and communication quality, b) support and guidance, c) web-based study environments and the communities and practices within them, d) student orientation, and scheduling of the degree programme study modules. In this thesis, data visualisation and making areas of development visible were the main assets of applying the service design principle. Co-development and the application of service design methods provided an opportunity for student-based development, but the effectiveness depended on how the shareholder groups were encouraged to participate in the development, and how time was managed in order to develop and to progress. For the purpose of this thesis, the “double diamond” innovation framework of service design was not the most suitable framework for designing the student experience due to its emphasis on output