Miltä jäte tuntuu? : tunteiden politiikka kiertotalouden yhteiskunnassa
Komonen, Inka (2023)
Komonen, Inka
Lapin yliopisto
2023
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230920133299
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20230920133299
Tiivistelmä
Tutkielmassani tarkastelen tunteiden politiikkaa jätehallinnan keskusteluissa. Analysoin, millaisia tunteita jätteeseen liitetään, miten tekstien tunteellisuuden kautta tuotetaan jätehallinnan moraalisia järjestyksiä sekä miten tunteet tulevat osaksi jätepolitiikkaa. Jäljitän, miksi ympäristöä tuhoavaa ja jätettä runsaasti tuottavaa ihmistoimintaa on niin vaikea muuttaa.
Aineistona hyödynnän Helsingin Sanomien marraskuussa 2018 keräämää jätekyselyä, jota tutkin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kvantitatiivinen analyysi osoitti, että jäte koetaan ennen kaikkea ympäristökysymyksenä, ja se herättää runsaasti velvollisuuden ja syyllisyyden tunteita. Kyselyn vastaajista syyllisyyttä kokivat eniten nuoret, muunsukupuoliset, naiset, korkeakoulutetut ja pienituloiset suhteessa muihin vastaajaryhmiin. Ikä näyttää olevan voimakkaimmin yhteydessä jätteen herättämiin tunteisiin.
Sovelsin laadullisen aineiston analyysissa aktanttimallia, ja tulkitsin sen avulla aineiston tunteita kuvaavien sanojen kiinnittyvän kolmeen keskeiseen tarinalinjaan. Niissä tunteet kohdistuvat hyvän jätekansalaisen, jätteettömän elämän sekä ympäristötietoisuuden ihanteisiin. Tekstit rakentavat moraalisia järjestyksiä, joissa luontoa on suojeltava jätteeltä ja välinpitämättömiltä ihmisiltä. Tunteilla torjutaan ja suljetaan jätettä yhteiskunnan ulkopuolelle. Niillä myös tartutaan kiertotalouden lupauksiin hallitusta maailmasta, jossa jäte muuttuu resurssiksi, kun yksilöt sitoutuvat jätteiden lajittelun ja kierrätyksen käytäntöihin.
Aineistona hyödynnän Helsingin Sanomien marraskuussa 2018 keräämää jätekyselyä, jota tutkin sekä kvantitatiivisin että kvalitatiivisin menetelmin. Kvantitatiivinen analyysi osoitti, että jäte koetaan ennen kaikkea ympäristökysymyksenä, ja se herättää runsaasti velvollisuuden ja syyllisyyden tunteita. Kyselyn vastaajista syyllisyyttä kokivat eniten nuoret, muunsukupuoliset, naiset, korkeakoulutetut ja pienituloiset suhteessa muihin vastaajaryhmiin. Ikä näyttää olevan voimakkaimmin yhteydessä jätteen herättämiin tunteisiin.
Sovelsin laadullisen aineiston analyysissa aktanttimallia, ja tulkitsin sen avulla aineiston tunteita kuvaavien sanojen kiinnittyvän kolmeen keskeiseen tarinalinjaan. Niissä tunteet kohdistuvat hyvän jätekansalaisen, jätteettömän elämän sekä ympäristötietoisuuden ihanteisiin. Tekstit rakentavat moraalisia järjestyksiä, joissa luontoa on suojeltava jätteeltä ja välinpitämättömiltä ihmisiltä. Tunteilla torjutaan ja suljetaan jätettä yhteiskunnan ulkopuolelle. Niillä myös tartutaan kiertotalouden lupauksiin hallitusta maailmasta, jossa jäte muuttuu resurssiksi, kun yksilöt sitoutuvat jätteiden lajittelun ja kierrätyksen käytäntöihin.
Kokoelmat
- Pro gradut [4371]